SOSIAALISEN MEDIAN VÄLINEET TYÖSSÄOPPIMISESSA

SOSIAALISEN MEDIAN VÄLINEET TYÖSSÄOPPIMISESSA (roskiin)

Maria Hautasuo

Maailma on muuttunut pysyvästi tekniikan halventumisen ja helpon saatavuuden myötä. Melkein kaikilla on Suomessa mahdollisuus käyttää internetiä ja käyttää sosiaalista mediaa. Nykyään sosiaalista mediaa käytetään melkein kaikkeen: kodin hankintoihin, kirppareilla käymiseen, reseptien löytämiseen, kumppanin ja ystävien etsintään, oikeastaan melkeinpä mihin vaan.
Oppimisen ja opetuksen kontekstissa on erityisen tärkeä tarkastella, miten ja mihin sosiaalista mediaa ja sen sovelluksia käytetään – sosiaalinen median käyttö ei itsessään ole arvo.

SOSIAALISEN MEDIAN VÄLINEET 

Sosiaalisen median välineitä on kymmenittäin ja niitä syntyy uusia joka päivä. Ne ovat välineitä, jossa käyttäjän tuottamalla sisällöllä ja käyttäjän roolilla on suuri merkitys Internetissä. Sosiaalisen median välineet ovat ylläpitäjän ja muiden käyttäjien keskinäistä kommunikaatiota verkossa. Sosiaalisen median välineitä on useita erilaisia ja alla esitelty muutama suosituin palvelu.

Blogger ja Blogilista 
Blogger saattaa olla maailman ensimmäinen blogipalvelu ja se on aloittanut toimintansa vuonna 1999. Bloggerissa kuka tahansa voi perustaa blogin ilmaiseksi. Ei tarvitse osata mitään hienoa tietokonekieltä vaan perustaminen on helppoa. Blogi luodaan muutamassa minuutissa vastaamalla muutamaan kysymykseen. Blogia voi räätälöidä oman maun mukaan. Blogger-blogi on riittävä peruskäyttäjälle, mutta vaativampaan käyttöön se ei riitä. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 132.)  
Blogilista on suomalaisten blogien hakemisto, jonka omistaa Sanoma. Sieltä voi aihepiirien perustella etsiä luettavaa suomen kielellä. Oman blogin lisääminen listaan tapahtuu
käyttäjätunnuksen kautta. Sama käyttäjätunnus käy myös palvelun uutissyötteiden lukemiseen. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 132.)

Facebook, MySpace ja Twitter 
Facebook on perustettu vuonna 2004. Se on yhteisöpalvelu, jolla on satoja miljoonia käyttäjiä ympäri maailmaa. Alun perin se suunniteltiin yliopistoopiskelijoille. Vuonna 2006 jäsenyys mahdollistettiin kenelle tahansa, jolla oli toimiva sähköpostiosoite. Facebookin erityispiirre on se, että kuka tahansa voi laatia sinne lisätoimintoja, julkisen ohjelmointirajapinnan avulla. Facebook on kaikille käyttäjille ilmainen ja kuka tahansa voi luoda tähän yhteisöpalveluun profiilin, jossa voi jakaa kuvia, videoita tai ajatuksia päivittäisestä elämästään. Facebook on hyvin suosittu sen sosiaalisen luonteen vuoksi. Sen avulla yhteydenpito perheeseen ja ystäviin on helppoa ja vaivatonta, vaikka välillä olisi tuhansia kilometrejä. Suomessa Facebook on yksi suosituimmista yhteisöistä. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 135.)  
MySpace on käynnistynyt vuonna 2003 elokuussa ja sillä on Facebookin tapaan satoja miljoonia käyttäjiä ympäri maailmaa ja se on USA:n suosituin yhteisöpalvelu. MySpace on keskittynyt multimedian jakamiseen. Omaa profiiliaan voi räätälöidä laajasti. Käyttäjät ovat lähinnä musiikista kiinnostuneita henkilöitä ja MySpacen kautta moni yhtye on päässyt julkisuuteen juuri tämän sivuston kautta. Tämä yhteisö on hyvä tapa pitää yhteyttä esimerkiksi faneihin. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 142.)
Twitteriä käytetään joko tietokoneen selaimen kautta tai omasta matkapuhelimesta. Tähän mikroblogipalveluun jäsenet voivat lähettää lyhyitä viestejä, joita kutsutaan tweeteiksi. Aktiivisimmat tweettaajat ovat koko ajan yhteyden päässä ja esimerkiksi sieltä voi ystäviltään kysyä ohjeita, jos vaikkapa eksyy vieraassa kaupungissa. Vastauksen saa jopa muutamassa minuutissa. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 146.) Omaan Twitter-profiiliin voi lähettää tekstien lisäksi myös kuvia. Twitter-ystäviä kutsutaan seuraajiksi.

Google Groups ja Google Sites 
Google Groups on ilmainen ryhmätyöympäristö. Sinne voi kuka tahansa perustaa uuden ryhmä, joka on joko julkinen tai piilotettu tietyille osallistujille. Ryhmään kutsutaan muita jäseniä tai siihen voi ilmoittautua jäseneksi. Tämän ryhmän keskeinen toiminto on keskustelualue, joka toimii samalla postituslistana. Ryhmään voi kirjoittaa yksinkertaisia sivuja ja lähettää jaettavia tiedostoja muille jäsenille. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 137.)  
Google Sites on vuonna 2008 uusitutunut kotisivujen laatimispalvelu, jossa voi rakentaa ilmaiseksi hierarkkiset kotisivut. Ne koostuvat tavallisista sivuista, listoista, tiedostokansioista ja uutisista. Sivusto voi olla julkinen tai yksityinen. Sivustolla voi antaa erilaisia käyttöoikeuksia eri käyttäjille, joka perustuu Google-tunnuksiin. Tämä palvelu on suunnattu lähinnä työryhmille, mutta soveltuu myös tavallisiksi kotisivuiksi. Sivun käyttö ei vaadi erikoisia teknisiä taitoja ja tämän vuoksi palvelu soveltuu erinomaisen hyvin ryhmätyöskentelyyn. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 138.)


IRC ja IRC-Galleria 
IRC eli Internet Relay Chat on Jarkko Oikaraisen vuonna 1988 kehittämä pikaviestijärjestelmä. Se on profiloitunut it-osaajien käyttämäksi työkaluksi, joten käyttö on haastava ja oppiminen vaikeampaa verrattuna muihin olemassa oleviin pikaviestimiin. Keskustelut tapahtuvat erilaisilla kanavilla ryhmänä, eikä niinkään henkilöiden välillä yksityisesti. Kanava voi olla julkinen tai suojattu ja kanavalla voi samanaikaisesti olla muutamasta henkilöstä aina tuhansiin samasta aiheesta kiinnostuneisiin. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 139.)  
IRC-Galleria on perustettu vuonna 2000 ja se on (ehkä) Suomen suosituin yhteisösivusto, joka on tarkoitettu yli 12-vuotiaille. IRC-Galleria perustettiin sen vuoksi, että IRCiä käyttävät voisivat näyttää kuvia toisilleen. Tänä päivänä lähes kaikki teini-ikäiset ja nuoret tuntevat IRC-Gallerian ja useammat jakavat siellä kuviaan omassa, itse luodussa profiilissaan. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 140) IRC-Galleriaan on perustettu nuoria auttavia profiileja, kuten esimerkiksi paljonkin julkisuudessa ollut IRC-Gallerian lähipoliisiryhmä, joka antaa opastusta, neuvontaa ja tukea poliisin toimintaan liittyvissä asioissa.
LinkedIn 
LinkedIn on käynnistynyt vuonna 2003 ja jäseniä on noin 30 miljoonaa. Tämä ei ole niinkään täytä sosiaalisen median kriteereitä samassa mielessä kuin esimerkiksi Facebook, vaan LinkedIn on tarkoitettu yrityskontaktien keräämiseen. Alun perin ideana oli, että työnhakija tai työntekijä voisi verkoston kautta löytää potentiaalisia kumppaneita suositusten kanssa. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 141.) 

Skype ja Webex 
Virosta alun perin lähtöisin oleva Skype on nettipuhelin. Sen avulla voi soittaa ilmaisia nettipuheluita ympäri maailman. Puheluiden lisäksi sillä voi puhua videopuheluja, jakaa tiedostoja sekä pikaviestiä halutessaan useamman osallistuja välillä. Skype-tunnuksen avulla voi pitää yhteyttä muihin Skype-tunnuksiin. Tunnukset ovat ilmaiset. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 145.)  
Webexin avulla voi jakaa reaaliaikaisesti työpöydän videoneuvottelussa. Näin kaikki osallistujat näkevät ja kuulevat samanaikaisesti mitä puhutaan ja näytetään. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Webexiä hyödynnetään luentojen pitämisessä sekä opinnäytetyöprosessissa seminaareissa. (http://www.webex.com/what-is-webex/index.html)
YouTube 
YouTube on perustettu vuonna 2005. Se perustettiin palveluksi, jossa käyttäjät voivat jakaa videoitaan. Palvelu on ilmainen. Näitä videoita voi katsella ilman minkäänlaista käyttäjätunnusta. YouTubesta voi linkittää videoita mihin tahansa muuhun sosiaalisen median välineisiin, kuten blogeihin, Facebookiin tai jopa tavalliseen sähköpostiin. Palvelu sisältää kaikenlaisia videoita. Osa on kuvattu web-kameralla henkilöistä, jotka kohdistavat viestintä YouTube-yhteisölle. Osa videoista on kopioita tai televisio- ja elokuvamateriaalia ja näistä osa rikkoo tekijänoikeuslakeja. Suurin osa palvelun videoista on kuitenkin uutta ja alkuperäistä. Hauskimmat videoklipit leviävät sosiaalisen medioiden sisällä. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 151.)

 Kuvan lähde: http://somepedaa.blogspot.fi



Sosiaalisen median pedagogisia käyttökohteita


* Yhteinen kirjoittaminen, prosessi kirjoittaminen ja prosessin dokumentointi (esim. wiki-työkalu)
* Oppimispäiväkirja tai työssäoppimispäiväkirja (esim. blogi)
* Verkkokeskustelu (esim. keskustelufoorumi)
* Ohjausdialogi etäopetuksessa (esim. chat-työkalut)
* Oppijan portfolion työstäminen ja julkaiseminen
* Oppijan tuotosten (esim. kuvien ja videoiden) julkaiseminen
* Koulun verkkolehden työstäminen ja julkaiseminen
* Verkko-oppimisympäristönä esim. yhteisöllisessä tiedonrakentelussa tai tutkivassa oppimisessa
* Sosiaalisten tilanteiden simulointi, esim. tapakasvatuksessa tai kielen oppimisessa (virtuaaliympäristöt ja –maailmat)
* Verkkovaikuttaminen, verkkodemokratia ja aktiivinen kansalaisuus
* Oman mielipiteen muodostaminen ja argumentointi yhteisössä
* Aineiston hankinta (esim. kuvat, videot)
* Suunnittelu, ideointi, kehittäminen


Tutkimuksen mukaan (Some ja nuoret 2016) suomalaisnuorten suosituimmat sosiaalisen median palvelut ovat WhatsApp, YouTube, Facebook, Instagram, Spotify, Snapchat, Facebook Messenger, Skype, Twitter ja Steam. Nuoret näyttävät ensisijaisesti käyttävän sosiaalista mediaa jo tuttujen ihmisten kanssa keskusteluun.
Tutkimuksen mukaan suosituin sosiaalisen median palvelu nuorten parissa on WhatsApp. WhatsApp:n kasvu ja yleistyminen on ollut Suomessa erittäin nopeaa. Palvelu on myös saavuttanut suurta suosiota erityisesti nuorten lasten parissa. WhatsApp:n ikäraja on 16 tai sitten sitä voi käyttää vanhempien luvalla. Tämä on edesauttanut 7-13 -vuotiaiden nuorten palvelun omaksumista. 
YouTuben käyttötarkoituksissa lienee kaksi eroavaisuutta: joko katsellaan ja kuunnellaan videota tai vain kuunnellaan musiikkia tai puhetta. YouTubesta löytyy nykyään lähes äärettömästi video- ja musikkimateriaalia. YouTube on somepalveluista hieman erilainen, koska sitä voi käyttää ns. passiivisesti ja anonyymisti.
Facebookin suosion hiipumisesta nuorten keskuudessa on uutisoitu jo muutaman vuoden ajan niin meillä kuin myös ulkomailla. Tämän kyselytutkimuksen perusteella Facebook tulee säilyttämään myös nuorten suosion – ainakin seuraavan vuoden ajan. Facebook on toisena WhatsApp:n jälkeen, kun kysyttiin, missä palvelussa olet läsnä vielä vuoden kuluttua. Facebookin jälkeen tulevat Instagram, YouTube ja Snapchat.
Pikaviestimet, kuten juuri WhatsApp (88 %), Snapchat (60 %), Facebook Messenger (56 %), Skype (35 %), KIK Messenger (9 %) ja Telegram (4 %) ovat nyt jo selvästi syöneet nuorten arjessa tekstiviestien lähettämisestä ison siivun. WhatsApp näyttää olevan selvä voittaja ”perinteisten” pikaviestisovellusten sarjassa, jonka aloittivat muinainen ICQ ja
Windows Messenger (”Mese”). Hieman yllättävästi KIK Messenger on vastaajien perusteella kaksi kertaa suositumpi kuin enemmän mediassa ollut tietoturvallisena pidetty Telegram.
”Seuraavana trendinä on ilmeisesti Merkaat- ja Periscope-tyyliset videon livestreemauspalvelut”.



Lähteet:
Kalliala Eija, Toikkanen Tarmo 2009. Sosiaalinen media opetuksessa Esa Print Oy,
http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/
 http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media/tyovalineita http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/

Kalliala, E., & Toikkanen, T. 2012. Sosiaalinen Media Opetuksessa. 2. uudistettu painos. Helsinki: Fin Lectura

Silander, Pasi & Koli, Hanne. 2003, Verkko-opetuksen työkalupakki – Oppimisaihiosta oppimisprosessiin. Finn Lectura, Helsinki http://oppimateriaalit.jamk.fi/some/skype/

PEDAGOGINEN KEHITTÄMISTYÖ .

TYÖNANTAJAN TARJOAMAT RESURSSIT JA LAITEKANTA (mene roskiin)
Maria Hautasuo


Opettajan rooli on muuttunut ja muuttuu edelleen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön myötä. Nykyisin tietoa on saatavilla paljon ja helposti, jolloin opiskelijan tulee oppia hakemaan ja käsittelemään tietoa ja soveltaa sitä omalla ammattialallaan. Opettajan rooli on enemmän tulevaisuudessa oppimisen ohjaaja kuin tiedonjakaja. (Opetushallitus 2011, 6.)  
Yle uutisoi 31.8.2015, että koulutus ja biotalous ovat hallituksen kärkihankkeita. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Granh-Laasonen nostaa osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeessa esille uudet oppimisympäristöt ja digitalisaation peruskouluissa. Tämä tarkoittaa sitä, että ammatillisen koulutuksen tulee olla vahvasti kehityksessä mukana. Yhtenä isona haasteena tulevaisuudessa on opettajien osaaminen. Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (2015) sanoi toukokuussa Verkkouutisten haastattelussa, että opettajilla ei ole riittävää tieto- ja viestintäteknologian osaamista kehittääkseen digitalisaatiota kouluissa. Hän piti välttämättömänä, että opettajien osaamisen kehittämiseen ja täydennyskoulutuksiin satsataan tulevaisuudessa.
OAJ haluaa edistää tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kaikessa koulutuksessa, ja sinne on suunnattava voimavaroja. Järjestön mielestä pitää varmistaa, että kaikilla opettajilla on tarvittavat taidot käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa pedagogisena välineenä opetuksessa.
Keskeisen tärkeänä Luukkainen pitää opettajien täydennyskoulutusta. Esimerkiksi päätelaitteiden käyttö sujuu monelta oppilaalta jo juohevammin kuin opettajilta.
Kun opettajien työnkuva ja opetusmetodit muuttuvat, on taidotkin päivitettävä uudelle tasolle.
Luukkaisen mukaan tämä asettaa uusia haasteita opettajien tehtävänkuvaan. Tiedonlähteestä tulee ohjaaja ja kannustaja
Tietotekniikkaan liittyvä laitekanta ja muu infrastruktuuri on vahvistunut kouluissa. Huomattavaa on kuitenkin se, että vanhojen laitteiden osuus on suuri. Yli kolme vuotta vanhojen laitteiden osuus on viime vuosina pysynyt noin 60 prosentissa. Keskimääräiset luvut eivät myöskään kerro totuutta heikosti varustettujen koulujen tilanteesta. Vuonna 2010 vielä yli 316 peruskoulussa oli yli kymmenen oppilasta ja 42 koulussa yli 20 oppilasta yhtä tietokonetta kohti.(oph)
Aluevertailu osoitti, että pääkaupunkiseudulla oli tietokoneita käytettävissä tilastollisesti merkittävästi enemmän kaikilla osa-alueilla kuin muualla Suomessa.
Koulujen teknologiahankintoihin liittyvät päätökset tehdään usein koko paikkakunnan keskitetyn tietohallinnon alaisuudessa, jolloin teknologiahankintoja ei yleensä suunnitella räätälöidysti koulujen tarpeita vastaavaksi.



DIGITAALISET LÄHTEET: http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OAJWrapper&childpagename=OAJ%2FPage%2Fsisalto&cid=1363787849611&browseContent=true&contentID=1408910866767
 http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/330511-opettajajarjesto-kysyy-joka-oppilaalla-alypuhelin-taskussa-miksei-kayteta
 http://www.oph.fi/download/132877_Tieto-_ja_viestintatekniikka_opetuskaytossa.pdf

Erilaiset oppijat ammatillisen opettajan arjessa

” Ei lapsen eikä aikuisen onnellisuus perustu  ongelmien puuttumiseen, vaan kykyyn selviytyä niistä tai tulla toimeen niiden kanssa.”  (Mary Miller)

Jokainen oppija oppii omalla tavallaan – jokainen meistä on erilainen oppija. Oppimiseen vaikuttavat oppijan henkilökohtaiset tekijät (mm. kyvyt, persoonallisuus, aikaisemmat kokemukset) ja oppimisympäristö, joka sisältää esim. opetussuunnitelman, opettajan, käytetyt menetelmät ja oppiaineksen. Oppijan omat havainnot ja tulkinnat itsestä ja oppimisympäristöstä vaikuttavat suuresti oppimisprosessiin (Tynjälää 2003 soveltaen).

Oppimisen vaikeudet hidastavat oppimista. Mutta myös sillä, jonka on vaikea oppia, on omat vahvuutensa eli miten hän oppii parhaiten. Näiden vahvuuksien löytäminen ja hyödyntäminen ohjauksessa ja opetuksessa sekä opiskelijan omassa oppimiskäsityksessä ja työskentelyssä ovat avainasioita erityisopetuksen arjessa.

http://erityisopettaja.fi/erilaiset-oppijat-ammatillisen-opettajan-arjessa

http://www.helsinki.fi/jarj/hyer/Addams-Moring_2009_ADHD-Luki-ym_esitys-HY_tammi-13_6perSivu.pdf

http://www.validia-ammattiopisto.fi/wp-content/uploads/2014/04/ErilaisetOppijatPetriAlander.pdf

OPS

Minkälainen OPS on vapaalla sivistystyöllä, yliopisto-opetuksella, TE-keskuksen teettämällä lyhytkoulutuksella jne.

Vapaalla sivistystyöllä, TE-keskuksen teettämällä lyhytkoulutuksella ja yliopistolla ei ole virallista opetussuunnitelmaa.

Vapaalla sivistystyöllä esimerkiksi kansalaisopistolla on hyvin vapaat kädet suunnitella koulutuksia. Työtavat ovat vakiintuneita ajan saatossa. Koulutuksia järjestetään esimerkiksi pääsykokeisiin valmistautumiseen yliopistoon, erilaisia kädentaitoja ja kielikouluja. Koulutus on hyvin vapaata, eikä koulutukseen kuulu välttämättä varsinaista arviointia.

TE-keskuksen teettämällä lyhytkoulutuksessa sovitaan tilaajan kanssa koulutuksesta. Tämä koulutus tähtää suoraan työelämän tarpeeseen. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi hygieniakorttikoulutus, tietotekniikka ja kielikoulutukset.

Yliopistoilla ei ole ollut virallista opetussuunnitelmaa. Kuten Akateeminen opetussuunnitelmatyö (Asko Karjalainen toim.) osoittaa, opetussuunnitelma on puhuttanut yliopistoja kautta vuosisatojen. Asiaa selkeytti myös katsontakanta eri näkökulmista. Opetussuunnitelmatyössä oli käyty läpi mitä opetussuunnitelma tarkoittaa opiskelijan, opettajan, yliopiston, koulutuksenjärjestäjän, tieteellisen tason ja pedagogisen tason näkökulmista. Mielenkiinnolla luin Hammaslääketieteellisen koulutusohjelman uudistuksesta. Olen työskennellyt laitoksella vuosia ja nyt kun itse opiskelen opettajaksi, ymmärrän mitä muutoksia tapahtui yliopisto-opetuksessa laitoksellamme.

Lisään tähän em. opetussuunnitelmatyössä olevan määritelmän opetussuunnitelmasta, mielestäni hyvin kattava kuvaus:

”Opetussuunnitelma on opetuksen ja opintojen suunnittelun väline. Sen avulla opetuksesta muodostetaan hallittu ja ehjä kokonaisuus, poistetaan päällekkäisyyksiä sekä osoitetaan eri opintojen välisiä yhteyksiä. Opetussuunnitelmaa kehitetään opetuksen jatkuvan arvioinnin avulla ottaen huomioon valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille.”

Oppimisen ohjaaminen.Itsearviointi.

Tämä opintojakso oli itselleni kokonaisuutena opettavaisin. Kehittämistä toki löytyy aina ja jos saisin kokea opetusharjoitteluni uudelleen alusta ja omaisin samat tiedot kuin nyt, niin muuttaisin opetuksessani ainakin seuraavia asioita:

• selkeämpi aikataulutus
• kattavammat ohjeet opetuspäivien sisällöistä
• enemmän konkreettisia ryhmittäin pohdiskeltavia tehtäviä
• enemmän oikeakielisyyteen liittyviä tehtäviä esimerkiksi vertaisarvioinnin muodossa
• lähitapaamiset jokaisen suuremman ryhmätyön jälkeen, jolloin myös alustus seuraavalle työlle

Palaute :

Pedagoginen kehittämistyö

Opintopiirin pedagogisen kehittämistyön aihe:
WhatsApp-mobiilisovelluksen hyödyntäminen työssäoppimisen raportoinnissa ja yhteydenpidossa



https://verkkolehdet.jamk.fi/welhojaverkossa/archives/520

Reflektiota omasta oppimisesta.Sukellus sosiaaliseen mediaan

Miten sosiaalisen median välineiden käyttäminen vaikutti opiskeluusi?
Sosiaalisen media käyttö tässä kurssissa tuki eniten opintojen aikataulutusta. Sinänsä Ning alustaja ei mielestäni ollut kovin mielekäs, koska siinä keskustelut tuntuivat jäävän hajanaisiksi ja eri keskustelujen etenemistä ei ollut helppoa seurata – etenkin kun samasta teemasta saatettiin keskustella loppujen lopuksi monessa viestiketjussa. Ryhmäjako tapahtui suht vaivattomasti ja yhteisen raportin työstäminen GoogleDrivessa myös. Somessa kokonaisuutena suoritettu kokonaisuus antoi monipuolisemman näkökulman sosiaalisen median opetuskäytöstä kuin pelkkä oma tai yhden ryhmän työstö. Nyt kaikkien pohdinnat olivat toisten nähtävillä ja jäävät osaksi ”opettajan työkalupakkia”.

Antoiko omakohtainen tekeminen jotain tärkeää osaamista ja ymmärrystä?
Omakohtainen tekeminen sai itseni konkreettisesti luomaan opetuskokonaisuutta tukevan blogi-vlogi-rungon. Tätä tuskin olisi ehtinyt tehdä enää ensi syksynä, kun koulutus alkaa. Nyt on siis helppoa lähteä luomaan videoita ja tekstejä blogin mukaisesti jo koulutuksen tarkemmassa suunnitteluvaiheessa.

Estikö jokin oppimistasi? Olisiko se vältettävissä omassa verkko-opetuksessasi?
Oppimista esti kenties eniten verkon vaihteleva toimivuus. Esimerkiksi tätä tehtävän vaihetta tehdessäni aikaa kului ekstrasti ainakin pari tuntia vain ja ainoastaan verkon hitauden ja pätkimisen vuoksi… Toisaalta tämä loi minulle reaalikokemusta siitä, miltä somen hyödyntäminen opinnoissa tuntuu useimmiten esimerkiksi Aasian köyhillä alueilla koulutusta suorittavasta.  Useat omista opiskelijoistani opiskelevat siis täältä Suomesta käsin opettamaani koulutuskokonaisuutta nimenomaan tuon kaltaisista olosuhteista käsin… Niinpä perusajatukseni onkin: ”let’s keep it simple” ja ”mahdollista eri opiskeluvaiheiden helppo tallentaminen koneelle, jotta verkon hitaus tai pätkiminen aiheuttaisi mahdollisimman vähän ”harmaita hiuksia” ;)

Ovatko kokemuksesi yleistettävissä?
Uskon, että kokemukseni ovat jossain määrin yleistettävissä. Ainakin olen tunnistanut omissa kokemuksissani paljon yhtäläisyyttä sekä opettajakolleegoideni, opettajaopiskelijakollegoideni sekä omien opiskelijoitteni kokemusten kanssa.

Miten yhteisöllinen tiedonrakentelu - verkkokeskustelut - veivät ajatteluasi eteenpäin?
Ajattelen, että verkkokeskustelu ja tämän kurssin monipuoliset esimerkit auttoivat minua näkemään hiukan enemmän some-taloa, jonka parissa huoneessa (ei blogi-vlogi) vietin pääasiassa omaa aikaani tällä kurssilla. Toisaalta erilaisiin blogi-alustoihin sekä käytännön opetuskäytön sovelluksiin tutustuminen oman pienryhmämme sisällä laajensi/syvensi näkökulmiani myös blogi-vlogi-akselilla.

Miten erilaiset oppijat hyötyvät verkossa opiskelusta ja erilaisista välineistä?
Uskon, että erilaiset oppijat hyötyvät verkossa opiskelusta ja erilaisista välineistä todella erilailla. Voi olla, että jollekin tärkein oppimiskokemus liittyy nimenomaan tekniikan käytön oppimiseen. Kenties jollekin face-to-face-tilanteessa hiljaisemmalle tulee luontevammin tilaan keskustelulle nimenomaan verkossa. Tai voi olla, että sosiaalisen median välineiden käyttö mahdollistaa opiskelun sellaiselle aikuisopiskelijalle, jonka aikataulut eivät mitenkään mahdollistaisi lähiopintoja. Tai some-/verkko-opinnot mahdollistavat pitkienkin välimatkojen ”lyhenemisen”. Toisaalta uskon, että verkko-opinnot voivat mahdollistaa myös erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden näkökulmasta mielekkäitä yksilöllisiä soveltamistapoja ja oppimispolkuja.

Kaiken kaikkiaan tämä kurssi oli mielekäs kokonaisuus erityisesti mobiilitekniikkaan liittyvän kurssin kanssa samanaikaisesti suoritettavana. Ajatuksiani sosiaalisen median hyödyntämisestä opetuksessa jatkotyöstin myös Koulutus ja yhteiskunta -kurssin oppimistehtävässä.

Oppimisen ohjaaminen

Mitä opin eri osaamisalueiden aikana?

Oppimisen ohjaaminen opetti aikataulun merkityksen, ryhmätyön salat (oppimispiirin ryhmätyöskentely, ryhmätyön muodot teoreettisesti ja harjoituksen aikana suoritettu oppilaiden ryhmäyttäminen) ja uusien toimintaympäristöjen sekä teknologian hyödyntämisen hyvät ja huonot puolet .

Parhaiten osaamiseni karttui oman opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja sen arvioinnin myötä. Erityisen tärkeiksi muodostuivat oppilaiden antamat palautteet, jotka mahdollistavat osaltaan kriittisen reflektoinnin ja oman opetuksen sisällön kehittämisen. Toki myös opetusharjoittelun aloitusluennot muodostuivat tärkeiksi, sillä niiden aikana tutustuin oppilaisiin yksilöinä ja lähtötasotehtävien kautta muodostin hyvän yleiskuvan heidän vahvuuksistaan ja heikkouksistaan.

Oli myös mahtavaa kokea opetus täysin uudessa oppimisympäristössä ja suunnitella se erilaisille oppilaille.

snapchat opetuksessa

Liitteet:

• Onko Snapchat hyödynnettävissä pedagogian areenana [Tallennettu automaattisesti].pptx, 310 KB
• WTTH8843.mov

12.04.2017

Opetusharjoitteluni lopetusluennot olivat torstaina 12.04. Tämä opintojakso on siis ohi.

Kaikki meni paremmin kuin osasin edes odottaa. Olen tyytyväinen myös sen vuoksi, että sain yhdistettyä oppimispiirin yhteisen teeman ja kehittämiskohteen hyvin omaan oppimisen ohjaamisen harjoitteluun.

SOMEpedagogisissaratkaisuissa

Tiimimme: Jaana ja Eeva loppuajatelma:
Sosiaalinen media on hyödyllinen, monipuolinen ja tehokas apuväline erilaisissa pedagogisissa ratkaisuissa, mutta peda-ratkaisuja ei voi laatia työkalulähtöisesti - ensin tulee sisältö ja vasta sitten valitaan siihen soveltuvat työkalut. Kokeilimme useita eri vaihtoehtoja, joista useat olivat oikein hyviä. Meillä oli oikea tarve löytää sopivia meille uusia työkaluja, joten tarve määritteli lopulliset valinnat. Yhteenvetomme liitteessä: SOMEpedagogisissaratkaisuissa.

Liitteet:

• SOMEpedagogisissaratkaisuissa_Tehtävä3final_19032017.pdf,

OPETUSHARJOITTELU ALKAKOON

Jiihaa, tänään se alkoi - varsinainen oman opetuksen harjoittelu! Tätä edelsi muiden opettajien tuntien seuraaminen ja ammatillisen opettajan työhön tutustuminen. Mielenkiintoista on ollut ja päivä päivältä innostun opettajan työstä yhä enemmän. Tahtoo opeksi! Ja mikä ettei, kun on saanut seurata työlleen palavia opettajia, innostuneita itsekin, ja hyvin valmisteltuja tunteja.

Pedagoginen toimintakulttuuri avain uuteen vasuun

https://hannahjelt.wordpress.com/2017/01/08/pedagoginen-toimintakulttuuri-avain-uuteen-vasuun/

Sähäkät bloggaajat

Tässä olis "Sähäkät bloggaajat" -ryhmän tehtävänpalautus :)

AIheenamme oli bloggaaminen, kuten ryhmämme nimi paljastaa... Liittenä siis yhteenvetomme.

Liitteet:

• Sähäkät bloggaajat.pdf

Edmodo

Liitteet:

• Ryhmätehtävä_Edmodo.pdf

Behavioristinen, kognitiivinen, humanistinen ja konstruktiivinen oppimiskäsity

file:///C:/Users/Opettajat/Pictures/OPEN/Oppimiskäsitykset.pdf

WhatsApp Ryhmätehtävä

WhatsApp Ryhmätehtävä: Katri Järvinen, Tove Alcenius , Maria Hautasuo

Liitteet:

• Sosiaalinen media pedagogisissa ratkaisuissa (Hautasuo Maria).docx
• https://docs.google.com/presentation/d/1joN3cW520EHiQbWoCPC8CGFtXuAVA4JRthy1zUsY9a0/edit?ts=58920db4#slide=id.g1cdcaf21ae_0_0

OPETUSHARJOITTELU

Ja niin tuli se aika, että opetusharjoittelu oli oikeasti edessä.

Tutustumis- ja tutkimisvaiheessa koin innostusta. Mitä lähemmäs oma opetus tuli, sen todellisemmalta se tuntui. Erittäin hyvä oli päästä seuraamaan juuri sen ryhmän opetusta, johon olin itse menossa opettamaan. Ryhmä tuntui kovin isolta, 26 opiskelijaa.

Mobiilisovellukset opetuksessa

Linki

https://sites.google.com/site/mobiilisovelluksetopetuksessa/etusivu

https://sites.google.com/site/kartallaoppien/

https://sites.google.com/site/mobiilistim/

Somepedia

Somepedia
http://somepedaa.blogspot.fi/

Somepedia on Ammattiopisto Tavastian, Forssan ammatti-instituutin, Hämeen ammatti-instituutin ja Kiipulan ammattiopiston yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on tehostaa valmistumista ammatillisista opinnoista ja tätä varten on tuotettu sivusto valmistuninfo.wordpress.com. Hankkeessa kehitetään opetusta ja ohjausta mm. sosiaalista mediaa hyödyntämällä. 

Sosiaalisen median (=some) ja sen pedagogisen hyödyntämisen mm. Vehviläinen (2015) näkee varteenotettavana keinona läpäisyn tehostamisessa. Somepediassa sosiaalista mediaa on kokeiltu ja kehitetty mm. 

• oppimisen tehostamisessa esim. videoiden avulla oman oppimisen osoittaminen
• yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisessa mm. työssäoppimisen sekä oppimistehtävien ja portfolion tekeminen blogiin
• vuorovaikutuksen lisäämisessä opettajan/opettajien ja opiskelijoiden välillä ja kesken mm. reaaliaikainen ryhmänohjaus ja työssäoppimisen ohjaus
• opetusmateriaalin, oppimistehtävien ja opetuksen saavutettavuuden lisäämisessä mm. blogit, videot, QR-koodit
• yksilöllisten opiskelumenetelmien mahdollistaminen mm. interaktiivinen kuva, blogi
• ammattialaan ja työllistymismahdollisuuksiin liittyvän tiedon jakaminen
• vertaisohjaus ja kollegoiden välinen yhteistyö

Erilaisia opetuksessa ja ohjauksessa käyttökelpoisia some-työkaluja:

Sosiaalisen media opetuksessa ja ohjauksessa from Riikka Vanninen