Arviointi kuuluu opettajalle – listasimme 10 syytä

http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?contentID=1408918592717&page_name=Arviointi+kuuluu+opettajalle++listasimme+10+syyta

OAJ listasi kymmenen hyvää syytä, miksi ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on oltava oikeus saada opettajan antamaa arviointia sekä palautetta osaamisensa kehittymisestä opintojen aikana. 

Hallituksen esitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiksi on tulossa eduskuntaan. OAJ:n mielestä siitä puuttuu vielä tärkeä kirjaus: opettajan on oltava antamassa opiskelijalle palautetta sekä työelämän edustajan rinnalla arvioimassa opiskelijan näyttöjä eli antamassa päättöarviointia. 

OAJ:n Koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen perustelee, miksi arviointi kuuluu opettajalle.

 

1. Vuorovaikutus: Opettajan antama palaute motivoi, kannustaa ja ohjaa opiskelijaa osaamisensa kehittämisessä. Osa arvioinnista ja palautteesta voidaan antaa tietokoneen, robotin ja muiden palautejärjestelmien kautta, mutta se ei korvaa palautetta, jonka opiskelija saa opettajalta aidossa vuorovaikutuksessa.

 

2. Pedagoginen osaaminen: Ammatillisen koulutuksen perustutkinnon opiskelijoista 14,7 prosenttia on erityisen tuen opiskelijoita. Heidän on saatava arviointi opettajalta, joka hallitsee erityispedagogiikan ja osaa suhteuttaa arvioinnin työelämän vaatimuksiin.

 

3. Vertailukelpoisuus: Työelämän ja korkeakoulujen on voitava luottaa rekrytoinneissaan ja opiskelijavalinnoissaan niihin arvosanoihin, joita opiskelija on ammatillisesta koulutuksesta saanut. Opettaja arvioinnin ammattilaisena takaa sen, että kaikkien Suomen oppilaitosten antamat arvosanat ovat keskenään vertailukelpoisia.

 

4. Tutkinnon perusteet: Arviointi ei ole mielipidekysymys. Opettaja tuntee tutkinnon perusteet ja niiden asettamat vaatimuksen osaamiselle, jota arvioidaan.

 

5. Kelpoisuus: Arviointi on julkisen vallan käyttöä. Lainsäädännössä on määritelty, kuka julkista valtaa voi käyttää ja mitä sen käyttäjältä on edellytettävä.  Tähän asti arviointi on edellyttänyt opettajan kelpoisuutta. 

 

6. Työelämälähtöisyys: Opettaja tuntee työelämän ja osaa suhteuttaa arvioinnin laajasti kunkin alan vaatimuksiin.

 

7. Jatko-opintokelpoisuus: Opettaja tuntee jatko-opintokelpoisuuden vaatimukset ja osaa suhteuttaa arviointinsa myös niihin. Yli puolet ammattikorkeakouluun valituista on opiskellut ensin ammatillisessa koulutuksessa.

 

8. Yhdenvertaisuus: Toisen asteen opiskelijoita ei voida asettaa keskenään eriarvoiseen asemaan. Lukiossa opiskelijalla on oikeus opettajien antamaan arviointiin ja näin on oltava myös ammatillisessa koulutuksessa.

 

9. Laatu: Jatkossa koulutuksen järjestäjän rahoituksesta puolet tulee opiskelijan suorituksista sekä siitymisestä jatko-opintoihin ja työelämään. Jos kuka tahansa voi arvioida opiskelijaa, osaamisen laatu laskee. Rahoituksen takia valitaan sellaisen arvioija, joka hyväksyy minkä tahansa suorituksen. Opettaja varmistaa, että opiskelija osaa, ja että arviointi on laadukasta.  

 

10. Opettajuus: Reformin tavoitteena ei ollut opettajan kelpoisuuksien väljentäminen säätämällä opettajan tehtäviä muille. Hallitus on itse linjannut, ettei opettajien kelpoisuuksia lasketa. Arviointi on keskeisimpiä opettajan tehtäviä. 

 

Teksti: Riitta Korkeakivi

Kuva: 123 RF

Vapaan sivistystyön kieltenopettajien pedagogiset ratkaisut ja käytänteet teknologiaa hyödyntävässä vieraiden kielten opetuksessa

Tutkija(t): Pollari Pirkko
Toteutusorganisaatio: Itä-Suomen yliopisto
Sijainti verkossa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0168-2/urn_isbn_978-952-61-0168-2.pdf
Julkaisuvuosi: 2010
Pirkko Pollarin väitöstutkimuksen tarkoituksena on kuvata kieltenopettajan teknologian opetuskäyttöön liittyvää pedagogista ajattelua ja sen kehittymistä vapaan sivistystyön organisatorisessa kontekstissa. Tutkimuksessani, joka on luonteeltaan tapaustutkimus ja pääosin laadullinen, on kaksi osaa, joista ensimmäinen liittyy vapaan sivistystyön kieltenopettajille suunnattuun Alternative I -täydennyskoulutukseen. Vuoden 1999 kestäneessä täydennyskoulutuksessa opettajia ohjattiin hyödyntämään verkon mahdollisuuksia kieltenopetuksessa sekä käyttämään verkkopohjaista oppimisympäristösovellusta. Tutkimukseni kohderyhmänä oli kuusi täydennyskoulutukseen osallistunutta opettajaa.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tulokseksi saatiin neljästä tekijästä koostuva jaottelu opettajan pedagogisista ratkaisuista, ts. miten opettaja näkee oman sekä oppijan toiminnan verkossa, millaista oppiminen on verkossa ja mikä on toimintaympäristön merkitys. Opettaja on toiminnan organisoija, joka vastaa koko verkkokurssin suunnittelusta ja tuottamisesta. Verkossa opettaja kuitenkin antaa tilaa toimijalle (oppijalle), joka opettajan näkökulmasta on aktiivinen ja itseohjautuva. Varsinaisen toiminnan eli englannin kielen opiskelun opettaja toteuttaa suurimmaksi osaksi itsenäisenä työskentelynä ja perustuen valmiisiin tehtävänantoihin.
Tutkimukseni toinen vaihe sijoittui Alternative I -täydennyskoulutuksen jälkeiseen ajanjaksoon vuosille 2000 – 2005. Kohderyhmänäni oli viisi tutkimukseni ensimmäiseen vaiheeseen osallistunutta vapaan sivistystyön kieltenopettajaa.
toisen vaiheen osalta tulokset osoittivat opettajien kieltenopetuksensa monimediaistamisesta, että heidän tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttönsä oli monipuolistunut teknisesti verrattuna opettajien tilanteeseen Alternative I -täydennyskoulutuksen alkaessa, mutta pedagogisesti opettajat pitäytyivät verkko-opetuksensa osalta edelleen yleisimpiin toteutustapoihin, kuten verkon käyttöön kontaktiopiskelun tukena tai itseopiskelun välineenä. Pedagogisten käytänteiden osalta ilmeni, että opettajat olivat luoneet kahdentyyppisiä käytänteitä: rutinoituneita ja opetusta kehittäviä pedagogisia käytänteitä. Rutinoituneet käytänteet ilmenivät CD-ROM-pohjaisten opetusohjelmien ja niiden ilmentävän strukturoiden opiskelun yhteydessä. Opetusta kehittävät käytänteet puolestaan liittyivät verkkopohjaisilla oppimisympäristösovelluksilla luotuihin verkko-opetuskokonaisuuksiin ja niihin liittyvään verkkopedagogisen paradigman kehittämiseen. Opettajat hyödynsivät molempia käytännetyyppejä ilman, että he kokivat ristiriitaa siirtyessään näiden opetuskäytänteiden välillä.

Tarkempi tutustuminen ilmiöön

Seuraavaksi on tarkoitus perehtyä tarkemmin johonkin sosiaalisen median välineeseen. Linkistä pääset kuvioon, jossa on esitetty joitain sosiaalisen median välineitä jaoteltuna muutaman toimintaperiaatteen mukaan. Osa toimii useassakin tarkoituksessa, vaikka niitä ei olekaan listattu useampaan kategoriaan.

https://fredcavazza.files.wordpress.com/2016/04/sm-landscape-20162.png

Myös ensimmäisessä tehtävässä olleesta listauksesta voi olla hyötyä.

http://www.slideshare.net/janehart/top-100-tools-for-learning-2016?qid=94c1646f-cbe5-4b67845d-ab2d3cda42ca&v=&b=&from_search=1

Valitse itsellesi tärkeä tai kiinnostava some-väline ja perehdy siihen. Jaa tutkimuksesi tulokset keskustelussa. Jos useampi perehtyy samaan aihealueeseen, voitte kirjoittaa yhdessä tai toisianne kommentoiden. Hyvänä lähtökohtana voi olla tietojen hakeminen hakukoneella po. palvelusta. Jos mieleesi tulee joku palvelu, jota ei ole listassa, voit toki perehtyä siihenkin – listaus ei missään mielessä ole kaiken kattava.

Tekijänoikeus
Pohdi mitä tekijänoikeudellisia näkökohtia valitsemaasi palveluun liittyy sekä käyttäjänä ja julkaisijana. Minkälaisia linjauksia oppilaitoksessasi on opettajien tekemän/julkaiseman materiaalin tekijänoikeuksiin.

http://www.opentekoa.fi/  Educa-messuilla tammikuun lopulla julkaistaan Kopioston tekijänoikeusmateriaalia

Tietoturva
Haastattele organisaatiosi tietohallintoa mitä tulee ottaa huomioon käytettäessä valitsemaasi palvelua tai aiheuttaako valitsemasi palvelun käyttäminen jonkinlaisen tietoturvaongelman.
Opetushallituksen sivuilta löytyy ohjeistusta tietoturvasta oppilaitoksille
http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/turvallisuuden_osa-...
----------------
Jos haluat luoda tunnuksia palveluihin, muista, että et käytä sähköpostisi salasanaa, vaikka käyttäjätunnus olisikin sähköpostiosoite.
Hyvän salasanan ohjeena on pidetty, että salasana

on tarvittavan pitkä
sisältää suuraakkosia ABC
sisältää pienaakkosia abc
sisältää numeroita 123
sisältää erikoismerkkejä !”#

Yksi hyvä tapa muodostaa salasana manuaalisesti:
muistettava kiinteä osa + muistikirjassa oleva palvelun mukaan vaihtuva osa
näin saat salasanastasi tarpeeksi pitkän ja vaikka muistissa olevat salasanat katoaisivat ja joutuisivat vääriin käsiin, niillä ei yksinään pääsisi kirjautumaan palveluihin. Salasana voi olla lause.

Salasanojen hallintapalvelujen käyttö on yleistynyt ja tulee vastaisuudessa varmasti entisestään lisääntymään, esim. 1Password (maksullinen https://1password.com/) Keepass (avoin lähdekoodi https://fi.wikipedia.org/wiki/KeePass)

sosiaalisen median maailman suuntaan

esim.

http://c4lpt.co.uk/top100tools/

http://www.slideshare.net/janehart/top-100-tools-for-learning-2016?qid=94c1646f-cbe5-4b67845d-ab2d3cda42ca&v=&b=&from_search=1

http://www.slideshare.net/janehart/top-100-tools-for-learning-2013

http://www.slideshare.net/janehart/top-100-tools-for-learning-2014

http://www.slideshare.net/janehart/top-100-tools-for-learning-2015-...

http://www.slideshare.net/JyrkiKasvi/tulevaisuuden-tietoyhteiskunta...

http://www.slideshare.net/JyrkiKasvi/tekijnoikeudet-ja-yhteiskunnan...

https://youtu.be/uUsvr64_ud0 Julkishallinto ja sosiaalinen media

www.slideshare.net/hponka/sosiaalisen-median-katsaus-022015

https://www.youtube.com/watch?v=RORDf-wPT54 Mitä jokaisen opettajan tulisi tietää tekijanoikeudesta? Tarmo Toikkanen

https://youtu.be/SAmC80SQpzw Opettajien tekijänoikeudet - Tarmo Toikkanen 28.1.2015

http://www.opettajantekijanoikeus.fi/

http://www.operight.fi/

https://www.youtube.com/watch?v=pFC6ti2cPPI Sosiaalinen media opetuksessa ja arvioinnissa - Anne Rongas & Ville Venäläinen

Verkosta hakukoneilla löytyy paljon aineistoa aihealueelta