https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/varhaiskasvatuksen-asiantuntija-paivahoidon-laatu-vaihtelee-luvattoman-paljon/
среда, 6 сентября 2017 г.
суббота, 29 апреля 2017 г.
SOSIAALISEN MEDIAN VÄLINEET TYÖSSÄOPPIMISESSA
SOSIAALISEN MEDIAN VÄLINEET TYÖSSÄOPPIMISESSA (roskiin)
Maria Hautasuo
Maailma on muuttunut pysyvästi tekniikan halventumisen ja helpon saatavuuden myötä. Melkein kaikilla on Suomessa mahdollisuus käyttää internetiä ja käyttää sosiaalista mediaa. Nykyään sosiaalista mediaa käytetään melkein kaikkeen: kodin hankintoihin, kirppareilla käymiseen, reseptien löytämiseen, kumppanin ja ystävien etsintään, oikeastaan melkeinpä mihin vaan.
Oppimisen ja opetuksen kontekstissa on erityisen tärkeä tarkastella, miten ja mihin sosiaalista mediaa ja sen sovelluksia käytetään – sosiaalinen median käyttö ei itsessään ole arvo.
SOSIAALISEN MEDIAN VÄLINEET
Sosiaalisen median välineitä on kymmenittäin ja niitä syntyy uusia joka päivä. Ne ovat välineitä, jossa käyttäjän tuottamalla sisällöllä ja käyttäjän roolilla on suuri merkitys Internetissä. Sosiaalisen median välineet ovat ylläpitäjän ja muiden käyttäjien keskinäistä kommunikaatiota verkossa. Sosiaalisen median välineitä on useita erilaisia ja alla esitelty muutama suosituin palvelu.
Blogger ja Blogilista
Blogger saattaa olla maailman ensimmäinen blogipalvelu ja se on aloittanut toimintansa vuonna 1999. Bloggerissa kuka tahansa voi perustaa blogin ilmaiseksi. Ei tarvitse osata mitään hienoa tietokonekieltä vaan perustaminen on helppoa. Blogi luodaan muutamassa minuutissa vastaamalla muutamaan kysymykseen. Blogia voi räätälöidä oman maun mukaan. Blogger-blogi on riittävä peruskäyttäjälle, mutta vaativampaan käyttöön se ei riitä. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 132.)
Blogilista on suomalaisten blogien hakemisto, jonka omistaa Sanoma. Sieltä voi aihepiirien perustella etsiä luettavaa suomen kielellä. Oman blogin lisääminen listaan tapahtuu
käyttäjätunnuksen kautta. Sama käyttäjätunnus käy myös palvelun uutissyötteiden lukemiseen. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 132.)
Facebook, MySpace ja Twitter
Facebook on perustettu vuonna 2004. Se on yhteisöpalvelu, jolla on satoja miljoonia käyttäjiä ympäri maailmaa. Alun perin se suunniteltiin yliopistoopiskelijoille. Vuonna 2006 jäsenyys mahdollistettiin kenelle tahansa, jolla oli toimiva sähköpostiosoite. Facebookin erityispiirre on se, että kuka tahansa voi laatia sinne lisätoimintoja, julkisen ohjelmointirajapinnan avulla. Facebook on kaikille käyttäjille ilmainen ja kuka tahansa voi luoda tähän yhteisöpalveluun profiilin, jossa voi jakaa kuvia, videoita tai ajatuksia päivittäisestä elämästään. Facebook on hyvin suosittu sen sosiaalisen luonteen vuoksi. Sen avulla yhteydenpito perheeseen ja ystäviin on helppoa ja vaivatonta, vaikka välillä olisi tuhansia kilometrejä. Suomessa Facebook on yksi suosituimmista yhteisöistä. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 135.)
MySpace on käynnistynyt vuonna 2003 elokuussa ja sillä on Facebookin tapaan satoja miljoonia käyttäjiä ympäri maailmaa ja se on USA:n suosituin yhteisöpalvelu. MySpace on keskittynyt multimedian jakamiseen. Omaa profiiliaan voi räätälöidä laajasti. Käyttäjät ovat lähinnä musiikista kiinnostuneita henkilöitä ja MySpacen kautta moni yhtye on päässyt julkisuuteen juuri tämän sivuston kautta. Tämä yhteisö on hyvä tapa pitää yhteyttä esimerkiksi faneihin. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 142.)
Twitteriä käytetään joko tietokoneen selaimen kautta tai omasta matkapuhelimesta. Tähän mikroblogipalveluun jäsenet voivat lähettää lyhyitä viestejä, joita kutsutaan tweeteiksi. Aktiivisimmat tweettaajat ovat koko ajan yhteyden päässä ja esimerkiksi sieltä voi ystäviltään kysyä ohjeita, jos vaikkapa eksyy vieraassa kaupungissa. Vastauksen saa jopa muutamassa minuutissa. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 146.) Omaan Twitter-profiiliin voi lähettää tekstien lisäksi myös kuvia. Twitter-ystäviä kutsutaan seuraajiksi.
Google Groups ja Google Sites
Google Groups on ilmainen ryhmätyöympäristö. Sinne voi kuka tahansa perustaa uuden ryhmä, joka on joko julkinen tai piilotettu tietyille osallistujille. Ryhmään kutsutaan muita jäseniä tai siihen voi ilmoittautua jäseneksi. Tämän ryhmän keskeinen toiminto on keskustelualue, joka toimii samalla postituslistana. Ryhmään voi kirjoittaa yksinkertaisia sivuja ja lähettää jaettavia tiedostoja muille jäsenille. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 137.)
Google Sites on vuonna 2008 uusitutunut kotisivujen laatimispalvelu, jossa voi rakentaa ilmaiseksi hierarkkiset kotisivut. Ne koostuvat tavallisista sivuista, listoista, tiedostokansioista ja uutisista. Sivusto voi olla julkinen tai yksityinen. Sivustolla voi antaa erilaisia käyttöoikeuksia eri käyttäjille, joka perustuu Google-tunnuksiin. Tämä palvelu on suunnattu lähinnä työryhmille, mutta soveltuu myös tavallisiksi kotisivuiksi. Sivun käyttö ei vaadi erikoisia teknisiä taitoja ja tämän vuoksi palvelu soveltuu erinomaisen hyvin ryhmätyöskentelyyn. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 138.)
IRC ja IRC-Galleria
IRC eli Internet Relay Chat on Jarkko Oikaraisen vuonna 1988 kehittämä pikaviestijärjestelmä. Se on profiloitunut it-osaajien käyttämäksi työkaluksi, joten käyttö on haastava ja oppiminen vaikeampaa verrattuna muihin olemassa oleviin pikaviestimiin. Keskustelut tapahtuvat erilaisilla kanavilla ryhmänä, eikä niinkään henkilöiden välillä yksityisesti. Kanava voi olla julkinen tai suojattu ja kanavalla voi samanaikaisesti olla muutamasta henkilöstä aina tuhansiin samasta aiheesta kiinnostuneisiin. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 139.)
IRC-Galleria on perustettu vuonna 2000 ja se on (ehkä) Suomen suosituin yhteisösivusto, joka on tarkoitettu yli 12-vuotiaille. IRC-Galleria perustettiin sen vuoksi, että IRCiä käyttävät voisivat näyttää kuvia toisilleen. Tänä päivänä lähes kaikki teini-ikäiset ja nuoret tuntevat IRC-Gallerian ja useammat jakavat siellä kuviaan omassa, itse luodussa profiilissaan. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 140) IRC-Galleriaan on perustettu nuoria auttavia profiileja, kuten esimerkiksi paljonkin julkisuudessa ollut IRC-Gallerian lähipoliisiryhmä, joka antaa opastusta, neuvontaa ja tukea poliisin toimintaan liittyvissä asioissa.
LinkedIn
LinkedIn on käynnistynyt vuonna 2003 ja jäseniä on noin 30 miljoonaa. Tämä ei ole niinkään täytä sosiaalisen median kriteereitä samassa mielessä kuin esimerkiksi Facebook, vaan LinkedIn on tarkoitettu yrityskontaktien keräämiseen. Alun perin ideana oli, että työnhakija tai työntekijä voisi verkoston kautta löytää potentiaalisia kumppaneita suositusten kanssa. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 141.)
Skype ja Webex
Virosta alun perin lähtöisin oleva Skype on nettipuhelin. Sen avulla voi soittaa ilmaisia nettipuheluita ympäri maailman. Puheluiden lisäksi sillä voi puhua videopuheluja, jakaa tiedostoja sekä pikaviestiä halutessaan useamman osallistuja välillä. Skype-tunnuksen avulla voi pitää yhteyttä muihin Skype-tunnuksiin. Tunnukset ovat ilmaiset. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 145.)
Webexin avulla voi jakaa reaaliaikaisesti työpöydän videoneuvottelussa. Näin kaikki osallistujat näkevät ja kuulevat samanaikaisesti mitä puhutaan ja näytetään. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Webexiä hyödynnetään luentojen pitämisessä sekä opinnäytetyöprosessissa seminaareissa. (http://www.webex.com/what-is-webex/index.html)
YouTube
YouTube on perustettu vuonna 2005. Se perustettiin palveluksi, jossa käyttäjät voivat jakaa videoitaan. Palvelu on ilmainen. Näitä videoita voi katsella ilman minkäänlaista käyttäjätunnusta. YouTubesta voi linkittää videoita mihin tahansa muuhun sosiaalisen median välineisiin, kuten blogeihin, Facebookiin tai jopa tavalliseen sähköpostiin. Palvelu sisältää kaikenlaisia videoita. Osa on kuvattu web-kameralla henkilöistä, jotka kohdistavat viestintä YouTube-yhteisölle. Osa videoista on kopioita tai televisio- ja elokuvamateriaalia ja näistä osa rikkoo tekijänoikeuslakeja. Suurin osa palvelun videoista on kuitenkin uutta ja alkuperäistä. Hauskimmat videoklipit leviävät sosiaalisen medioiden sisällä. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 151.)
Kuvan lähde: http://somepedaa.blogspot.fi
Sosiaalisen median pedagogisia käyttökohteita
* Yhteinen kirjoittaminen, prosessi kirjoittaminen ja prosessin dokumentointi (esim. wiki-työkalu)
* Oppimispäiväkirja tai työssäoppimispäiväkirja (esim. blogi)
* Verkkokeskustelu (esim. keskustelufoorumi)
* Ohjausdialogi etäopetuksessa (esim. chat-työkalut)
* Oppijan portfolion työstäminen ja julkaiseminen
* Oppijan tuotosten (esim. kuvien ja videoiden) julkaiseminen
* Koulun verkkolehden työstäminen ja julkaiseminen
* Verkko-oppimisympäristönä esim. yhteisöllisessä tiedonrakentelussa tai tutkivassa oppimisessa
* Sosiaalisten tilanteiden simulointi, esim. tapakasvatuksessa tai kielen oppimisessa (virtuaaliympäristöt ja –maailmat)
* Verkkovaikuttaminen, verkkodemokratia ja aktiivinen kansalaisuus
* Oman mielipiteen muodostaminen ja argumentointi yhteisössä
* Aineiston hankinta (esim. kuvat, videot)
* Suunnittelu, ideointi, kehittäminen
Tutkimuksen mukaan (Some ja nuoret 2016) suomalaisnuorten suosituimmat sosiaalisen median palvelut ovat WhatsApp, YouTube, Facebook, Instagram, Spotify, Snapchat, Facebook Messenger, Skype, Twitter ja Steam. Nuoret näyttävät ensisijaisesti käyttävän sosiaalista mediaa jo tuttujen ihmisten kanssa keskusteluun.
Tutkimuksen mukaan suosituin sosiaalisen median palvelu nuorten parissa on WhatsApp. WhatsApp:n kasvu ja yleistyminen on ollut Suomessa erittäin nopeaa. Palvelu on myös saavuttanut suurta suosiota erityisesti nuorten lasten parissa. WhatsApp:n ikäraja on 16 tai sitten sitä voi käyttää vanhempien luvalla. Tämä on edesauttanut 7-13 -vuotiaiden nuorten palvelun omaksumista.
YouTuben käyttötarkoituksissa lienee kaksi eroavaisuutta: joko katsellaan ja kuunnellaan videota tai vain kuunnellaan musiikkia tai puhetta. YouTubesta löytyy nykyään lähes äärettömästi video- ja musikkimateriaalia. YouTube on somepalveluista hieman erilainen, koska sitä voi käyttää ns. passiivisesti ja anonyymisti.
Facebookin suosion hiipumisesta nuorten keskuudessa on uutisoitu jo muutaman vuoden ajan niin meillä kuin myös ulkomailla. Tämän kyselytutkimuksen perusteella Facebook tulee säilyttämään myös nuorten suosion – ainakin seuraavan vuoden ajan. Facebook on toisena WhatsApp:n jälkeen, kun kysyttiin, missä palvelussa olet läsnä vielä vuoden kuluttua. Facebookin jälkeen tulevat Instagram, YouTube ja Snapchat.
Pikaviestimet, kuten juuri WhatsApp (88 %), Snapchat (60 %), Facebook Messenger (56 %), Skype (35 %), KIK Messenger (9 %) ja Telegram (4 %) ovat nyt jo selvästi syöneet nuorten arjessa tekstiviestien lähettämisestä ison siivun. WhatsApp näyttää olevan selvä voittaja ”perinteisten” pikaviestisovellusten sarjassa, jonka aloittivat muinainen ICQ ja
Windows Messenger (”Mese”). Hieman yllättävästi KIK Messenger on vastaajien perusteella kaksi kertaa suositumpi kuin enemmän mediassa ollut tietoturvallisena pidetty Telegram.
”Seuraavana trendinä on ilmeisesti Merkaat- ja Periscope-tyyliset videon livestreemauspalvelut”.
Lähteet:
Kalliala Eija, Toikkanen Tarmo 2009. Sosiaalinen media opetuksessa Esa Print Oy,
http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/
http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media/tyovalineita http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/
Kalliala, E., & Toikkanen, T. 2012. Sosiaalinen Media Opetuksessa. 2. uudistettu painos. Helsinki: Fin Lectura
Silander, Pasi & Koli, Hanne. 2003, Verkko-opetuksen työkalupakki – Oppimisaihiosta oppimisprosessiin. Finn Lectura, Helsinki http://oppimateriaalit.jamk.fi/some/skype/
Maria Hautasuo
Maailma on muuttunut pysyvästi tekniikan halventumisen ja helpon saatavuuden myötä. Melkein kaikilla on Suomessa mahdollisuus käyttää internetiä ja käyttää sosiaalista mediaa. Nykyään sosiaalista mediaa käytetään melkein kaikkeen: kodin hankintoihin, kirppareilla käymiseen, reseptien löytämiseen, kumppanin ja ystävien etsintään, oikeastaan melkeinpä mihin vaan.
Oppimisen ja opetuksen kontekstissa on erityisen tärkeä tarkastella, miten ja mihin sosiaalista mediaa ja sen sovelluksia käytetään – sosiaalinen median käyttö ei itsessään ole arvo.
SOSIAALISEN MEDIAN VÄLINEET
Sosiaalisen median välineitä on kymmenittäin ja niitä syntyy uusia joka päivä. Ne ovat välineitä, jossa käyttäjän tuottamalla sisällöllä ja käyttäjän roolilla on suuri merkitys Internetissä. Sosiaalisen median välineet ovat ylläpitäjän ja muiden käyttäjien keskinäistä kommunikaatiota verkossa. Sosiaalisen median välineitä on useita erilaisia ja alla esitelty muutama suosituin palvelu.
Blogger ja Blogilista
Blogger saattaa olla maailman ensimmäinen blogipalvelu ja se on aloittanut toimintansa vuonna 1999. Bloggerissa kuka tahansa voi perustaa blogin ilmaiseksi. Ei tarvitse osata mitään hienoa tietokonekieltä vaan perustaminen on helppoa. Blogi luodaan muutamassa minuutissa vastaamalla muutamaan kysymykseen. Blogia voi räätälöidä oman maun mukaan. Blogger-blogi on riittävä peruskäyttäjälle, mutta vaativampaan käyttöön se ei riitä. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 132.)
Blogilista on suomalaisten blogien hakemisto, jonka omistaa Sanoma. Sieltä voi aihepiirien perustella etsiä luettavaa suomen kielellä. Oman blogin lisääminen listaan tapahtuu
käyttäjätunnuksen kautta. Sama käyttäjätunnus käy myös palvelun uutissyötteiden lukemiseen. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 132.)
Facebook, MySpace ja Twitter
Facebook on perustettu vuonna 2004. Se on yhteisöpalvelu, jolla on satoja miljoonia käyttäjiä ympäri maailmaa. Alun perin se suunniteltiin yliopistoopiskelijoille. Vuonna 2006 jäsenyys mahdollistettiin kenelle tahansa, jolla oli toimiva sähköpostiosoite. Facebookin erityispiirre on se, että kuka tahansa voi laatia sinne lisätoimintoja, julkisen ohjelmointirajapinnan avulla. Facebook on kaikille käyttäjille ilmainen ja kuka tahansa voi luoda tähän yhteisöpalveluun profiilin, jossa voi jakaa kuvia, videoita tai ajatuksia päivittäisestä elämästään. Facebook on hyvin suosittu sen sosiaalisen luonteen vuoksi. Sen avulla yhteydenpito perheeseen ja ystäviin on helppoa ja vaivatonta, vaikka välillä olisi tuhansia kilometrejä. Suomessa Facebook on yksi suosituimmista yhteisöistä. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 135.)
MySpace on käynnistynyt vuonna 2003 elokuussa ja sillä on Facebookin tapaan satoja miljoonia käyttäjiä ympäri maailmaa ja se on USA:n suosituin yhteisöpalvelu. MySpace on keskittynyt multimedian jakamiseen. Omaa profiiliaan voi räätälöidä laajasti. Käyttäjät ovat lähinnä musiikista kiinnostuneita henkilöitä ja MySpacen kautta moni yhtye on päässyt julkisuuteen juuri tämän sivuston kautta. Tämä yhteisö on hyvä tapa pitää yhteyttä esimerkiksi faneihin. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 142.)
Twitteriä käytetään joko tietokoneen selaimen kautta tai omasta matkapuhelimesta. Tähän mikroblogipalveluun jäsenet voivat lähettää lyhyitä viestejä, joita kutsutaan tweeteiksi. Aktiivisimmat tweettaajat ovat koko ajan yhteyden päässä ja esimerkiksi sieltä voi ystäviltään kysyä ohjeita, jos vaikkapa eksyy vieraassa kaupungissa. Vastauksen saa jopa muutamassa minuutissa. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 146.) Omaan Twitter-profiiliin voi lähettää tekstien lisäksi myös kuvia. Twitter-ystäviä kutsutaan seuraajiksi.
Google Groups ja Google Sites
Google Groups on ilmainen ryhmätyöympäristö. Sinne voi kuka tahansa perustaa uuden ryhmä, joka on joko julkinen tai piilotettu tietyille osallistujille. Ryhmään kutsutaan muita jäseniä tai siihen voi ilmoittautua jäseneksi. Tämän ryhmän keskeinen toiminto on keskustelualue, joka toimii samalla postituslistana. Ryhmään voi kirjoittaa yksinkertaisia sivuja ja lähettää jaettavia tiedostoja muille jäsenille. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 137.)
Google Sites on vuonna 2008 uusitutunut kotisivujen laatimispalvelu, jossa voi rakentaa ilmaiseksi hierarkkiset kotisivut. Ne koostuvat tavallisista sivuista, listoista, tiedostokansioista ja uutisista. Sivusto voi olla julkinen tai yksityinen. Sivustolla voi antaa erilaisia käyttöoikeuksia eri käyttäjille, joka perustuu Google-tunnuksiin. Tämä palvelu on suunnattu lähinnä työryhmille, mutta soveltuu myös tavallisiksi kotisivuiksi. Sivun käyttö ei vaadi erikoisia teknisiä taitoja ja tämän vuoksi palvelu soveltuu erinomaisen hyvin ryhmätyöskentelyyn. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 138.)
IRC ja IRC-Galleria
IRC eli Internet Relay Chat on Jarkko Oikaraisen vuonna 1988 kehittämä pikaviestijärjestelmä. Se on profiloitunut it-osaajien käyttämäksi työkaluksi, joten käyttö on haastava ja oppiminen vaikeampaa verrattuna muihin olemassa oleviin pikaviestimiin. Keskustelut tapahtuvat erilaisilla kanavilla ryhmänä, eikä niinkään henkilöiden välillä yksityisesti. Kanava voi olla julkinen tai suojattu ja kanavalla voi samanaikaisesti olla muutamasta henkilöstä aina tuhansiin samasta aiheesta kiinnostuneisiin. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 139.)
IRC-Galleria on perustettu vuonna 2000 ja se on (ehkä) Suomen suosituin yhteisösivusto, joka on tarkoitettu yli 12-vuotiaille. IRC-Galleria perustettiin sen vuoksi, että IRCiä käyttävät voisivat näyttää kuvia toisilleen. Tänä päivänä lähes kaikki teini-ikäiset ja nuoret tuntevat IRC-Gallerian ja useammat jakavat siellä kuviaan omassa, itse luodussa profiilissaan. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 140) IRC-Galleriaan on perustettu nuoria auttavia profiileja, kuten esimerkiksi paljonkin julkisuudessa ollut IRC-Gallerian lähipoliisiryhmä, joka antaa opastusta, neuvontaa ja tukea poliisin toimintaan liittyvissä asioissa.
LinkedIn on käynnistynyt vuonna 2003 ja jäseniä on noin 30 miljoonaa. Tämä ei ole niinkään täytä sosiaalisen median kriteereitä samassa mielessä kuin esimerkiksi Facebook, vaan LinkedIn on tarkoitettu yrityskontaktien keräämiseen. Alun perin ideana oli, että työnhakija tai työntekijä voisi verkoston kautta löytää potentiaalisia kumppaneita suositusten kanssa. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 141.)
Skype ja Webex
Virosta alun perin lähtöisin oleva Skype on nettipuhelin. Sen avulla voi soittaa ilmaisia nettipuheluita ympäri maailman. Puheluiden lisäksi sillä voi puhua videopuheluja, jakaa tiedostoja sekä pikaviestiä halutessaan useamman osallistuja välillä. Skype-tunnuksen avulla voi pitää yhteyttä muihin Skype-tunnuksiin. Tunnukset ovat ilmaiset. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 145.)
Webexin avulla voi jakaa reaaliaikaisesti työpöydän videoneuvottelussa. Näin kaikki osallistujat näkevät ja kuulevat samanaikaisesti mitä puhutaan ja näytetään. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Webexiä hyödynnetään luentojen pitämisessä sekä opinnäytetyöprosessissa seminaareissa. (http://www.webex.com/what-is-webex/index.html)
YouTube
YouTube on perustettu vuonna 2005. Se perustettiin palveluksi, jossa käyttäjät voivat jakaa videoitaan. Palvelu on ilmainen. Näitä videoita voi katsella ilman minkäänlaista käyttäjätunnusta. YouTubesta voi linkittää videoita mihin tahansa muuhun sosiaalisen median välineisiin, kuten blogeihin, Facebookiin tai jopa tavalliseen sähköpostiin. Palvelu sisältää kaikenlaisia videoita. Osa on kuvattu web-kameralla henkilöistä, jotka kohdistavat viestintä YouTube-yhteisölle. Osa videoista on kopioita tai televisio- ja elokuvamateriaalia ja näistä osa rikkoo tekijänoikeuslakeja. Suurin osa palvelun videoista on kuitenkin uutta ja alkuperäistä. Hauskimmat videoklipit leviävät sosiaalisen medioiden sisällä. (Kalliala ja Toikkanen 2009, 151.)
Kuvan lähde: http://somepedaa.blogspot.fi
Sosiaalisen median pedagogisia käyttökohteita
* Yhteinen kirjoittaminen, prosessi kirjoittaminen ja prosessin dokumentointi (esim. wiki-työkalu)
* Oppimispäiväkirja tai työssäoppimispäiväkirja (esim. blogi)
* Verkkokeskustelu (esim. keskustelufoorumi)
* Ohjausdialogi etäopetuksessa (esim. chat-työkalut)
* Oppijan portfolion työstäminen ja julkaiseminen
* Oppijan tuotosten (esim. kuvien ja videoiden) julkaiseminen
* Koulun verkkolehden työstäminen ja julkaiseminen
* Verkko-oppimisympäristönä esim. yhteisöllisessä tiedonrakentelussa tai tutkivassa oppimisessa
* Sosiaalisten tilanteiden simulointi, esim. tapakasvatuksessa tai kielen oppimisessa (virtuaaliympäristöt ja –maailmat)
* Verkkovaikuttaminen, verkkodemokratia ja aktiivinen kansalaisuus
* Oman mielipiteen muodostaminen ja argumentointi yhteisössä
* Aineiston hankinta (esim. kuvat, videot)
* Suunnittelu, ideointi, kehittäminen
Tutkimuksen mukaan (Some ja nuoret 2016) suomalaisnuorten suosituimmat sosiaalisen median palvelut ovat WhatsApp, YouTube, Facebook, Instagram, Spotify, Snapchat, Facebook Messenger, Skype, Twitter ja Steam. Nuoret näyttävät ensisijaisesti käyttävän sosiaalista mediaa jo tuttujen ihmisten kanssa keskusteluun.
Tutkimuksen mukaan suosituin sosiaalisen median palvelu nuorten parissa on WhatsApp. WhatsApp:n kasvu ja yleistyminen on ollut Suomessa erittäin nopeaa. Palvelu on myös saavuttanut suurta suosiota erityisesti nuorten lasten parissa. WhatsApp:n ikäraja on 16 tai sitten sitä voi käyttää vanhempien luvalla. Tämä on edesauttanut 7-13 -vuotiaiden nuorten palvelun omaksumista.
YouTuben käyttötarkoituksissa lienee kaksi eroavaisuutta: joko katsellaan ja kuunnellaan videota tai vain kuunnellaan musiikkia tai puhetta. YouTubesta löytyy nykyään lähes äärettömästi video- ja musikkimateriaalia. YouTube on somepalveluista hieman erilainen, koska sitä voi käyttää ns. passiivisesti ja anonyymisti.
Facebookin suosion hiipumisesta nuorten keskuudessa on uutisoitu jo muutaman vuoden ajan niin meillä kuin myös ulkomailla. Tämän kyselytutkimuksen perusteella Facebook tulee säilyttämään myös nuorten suosion – ainakin seuraavan vuoden ajan. Facebook on toisena WhatsApp:n jälkeen, kun kysyttiin, missä palvelussa olet läsnä vielä vuoden kuluttua. Facebookin jälkeen tulevat Instagram, YouTube ja Snapchat.
Pikaviestimet, kuten juuri WhatsApp (88 %), Snapchat (60 %), Facebook Messenger (56 %), Skype (35 %), KIK Messenger (9 %) ja Telegram (4 %) ovat nyt jo selvästi syöneet nuorten arjessa tekstiviestien lähettämisestä ison siivun. WhatsApp näyttää olevan selvä voittaja ”perinteisten” pikaviestisovellusten sarjassa, jonka aloittivat muinainen ICQ ja
Windows Messenger (”Mese”). Hieman yllättävästi KIK Messenger on vastaajien perusteella kaksi kertaa suositumpi kuin enemmän mediassa ollut tietoturvallisena pidetty Telegram.
”Seuraavana trendinä on ilmeisesti Merkaat- ja Periscope-tyyliset videon livestreemauspalvelut”.
Lähteet:
Kalliala Eija, Toikkanen Tarmo 2009. Sosiaalinen media opetuksessa Esa Print Oy,
http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/
http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media/tyovalineita http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/
Kalliala, E., & Toikkanen, T. 2012. Sosiaalinen Media Opetuksessa. 2. uudistettu painos. Helsinki: Fin Lectura
Silander, Pasi & Koli, Hanne. 2003, Verkko-opetuksen työkalupakki – Oppimisaihiosta oppimisprosessiin. Finn Lectura, Helsinki http://oppimateriaalit.jamk.fi/some/skype/
пятница, 28 апреля 2017 г.
PEDAGOGINEN KEHITTÄMISTYÖ .
TYÖNANTAJAN TARJOAMAT RESURSSIT JA LAITEKANTA (mene roskiin)
Maria Hautasuo
Opettajan rooli on muuttunut ja muuttuu edelleen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön myötä. Nykyisin tietoa on saatavilla paljon ja helposti, jolloin opiskelijan tulee oppia hakemaan ja käsittelemään tietoa ja soveltaa sitä omalla ammattialallaan. Opettajan rooli on enemmän tulevaisuudessa oppimisen ohjaaja kuin tiedonjakaja. (Opetushallitus 2011, 6.)
Yle uutisoi 31.8.2015, että koulutus ja biotalous ovat hallituksen kärkihankkeita. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Granh-Laasonen nostaa osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeessa esille uudet oppimisympäristöt ja digitalisaation peruskouluissa. Tämä tarkoittaa sitä, että ammatillisen koulutuksen tulee olla vahvasti kehityksessä mukana. Yhtenä isona haasteena tulevaisuudessa on opettajien osaaminen. Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (2015) sanoi toukokuussa Verkkouutisten haastattelussa, että opettajilla ei ole riittävää tieto- ja viestintäteknologian osaamista kehittääkseen digitalisaatiota kouluissa. Hän piti välttämättömänä, että opettajien osaamisen kehittämiseen ja täydennyskoulutuksiin satsataan tulevaisuudessa.
OAJ haluaa edistää tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kaikessa koulutuksessa, ja sinne on suunnattava voimavaroja. Järjestön mielestä pitää varmistaa, että kaikilla opettajilla on tarvittavat taidot käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa pedagogisena välineenä opetuksessa.
Keskeisen tärkeänä Luukkainen pitää opettajien täydennyskoulutusta. Esimerkiksi päätelaitteiden käyttö sujuu monelta oppilaalta jo juohevammin kuin opettajilta.
Kun opettajien työnkuva ja opetusmetodit muuttuvat, on taidotkin päivitettävä uudelle tasolle.
Luukkaisen mukaan tämä asettaa uusia haasteita opettajien tehtävänkuvaan. Tiedonlähteestä tulee ohjaaja ja kannustaja
Tietotekniikkaan liittyvä laitekanta ja muu infrastruktuuri on vahvistunut kouluissa. Huomattavaa on kuitenkin se, että vanhojen laitteiden osuus on suuri. Yli kolme vuotta vanhojen laitteiden osuus on viime vuosina pysynyt noin 60 prosentissa. Keskimääräiset luvut eivät myöskään kerro totuutta heikosti varustettujen koulujen tilanteesta. Vuonna 2010 vielä yli 316 peruskoulussa oli yli kymmenen oppilasta ja 42 koulussa yli 20 oppilasta yhtä tietokonetta kohti.(oph)
Aluevertailu osoitti, että pääkaupunkiseudulla oli tietokoneita käytettävissä tilastollisesti merkittävästi enemmän kaikilla osa-alueilla kuin muualla Suomessa.
Koulujen teknologiahankintoihin liittyvät päätökset tehdään usein koko paikkakunnan keskitetyn tietohallinnon alaisuudessa, jolloin teknologiahankintoja ei yleensä suunnitella räätälöidysti koulujen tarpeita vastaavaksi.
DIGITAALISET LÄHTEET: http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OAJWrapper&childpagename=OAJ%2FPage%2Fsisalto&cid=1363787849611&browseContent=true&contentID=1408910866767
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/330511-opettajajarjesto-kysyy-joka-oppilaalla-alypuhelin-taskussa-miksei-kayteta
http://www.oph.fi/download/132877_Tieto-_ja_viestintatekniikka_opetuskaytossa.pdf
Maria Hautasuo
Opettajan rooli on muuttunut ja muuttuu edelleen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön myötä. Nykyisin tietoa on saatavilla paljon ja helposti, jolloin opiskelijan tulee oppia hakemaan ja käsittelemään tietoa ja soveltaa sitä omalla ammattialallaan. Opettajan rooli on enemmän tulevaisuudessa oppimisen ohjaaja kuin tiedonjakaja. (Opetushallitus 2011, 6.)
Yle uutisoi 31.8.2015, että koulutus ja biotalous ovat hallituksen kärkihankkeita. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Granh-Laasonen nostaa osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeessa esille uudet oppimisympäristöt ja digitalisaation peruskouluissa. Tämä tarkoittaa sitä, että ammatillisen koulutuksen tulee olla vahvasti kehityksessä mukana. Yhtenä isona haasteena tulevaisuudessa on opettajien osaaminen. Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (2015) sanoi toukokuussa Verkkouutisten haastattelussa, että opettajilla ei ole riittävää tieto- ja viestintäteknologian osaamista kehittääkseen digitalisaatiota kouluissa. Hän piti välttämättömänä, että opettajien osaamisen kehittämiseen ja täydennyskoulutuksiin satsataan tulevaisuudessa.
OAJ haluaa edistää tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kaikessa koulutuksessa, ja sinne on suunnattava voimavaroja. Järjestön mielestä pitää varmistaa, että kaikilla opettajilla on tarvittavat taidot käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa pedagogisena välineenä opetuksessa.
Keskeisen tärkeänä Luukkainen pitää opettajien täydennyskoulutusta. Esimerkiksi päätelaitteiden käyttö sujuu monelta oppilaalta jo juohevammin kuin opettajilta.
Kun opettajien työnkuva ja opetusmetodit muuttuvat, on taidotkin päivitettävä uudelle tasolle.
Luukkaisen mukaan tämä asettaa uusia haasteita opettajien tehtävänkuvaan. Tiedonlähteestä tulee ohjaaja ja kannustaja
Tietotekniikkaan liittyvä laitekanta ja muu infrastruktuuri on vahvistunut kouluissa. Huomattavaa on kuitenkin se, että vanhojen laitteiden osuus on suuri. Yli kolme vuotta vanhojen laitteiden osuus on viime vuosina pysynyt noin 60 prosentissa. Keskimääräiset luvut eivät myöskään kerro totuutta heikosti varustettujen koulujen tilanteesta. Vuonna 2010 vielä yli 316 peruskoulussa oli yli kymmenen oppilasta ja 42 koulussa yli 20 oppilasta yhtä tietokonetta kohti.(oph)
Aluevertailu osoitti, että pääkaupunkiseudulla oli tietokoneita käytettävissä tilastollisesti merkittävästi enemmän kaikilla osa-alueilla kuin muualla Suomessa.
Koulujen teknologiahankintoihin liittyvät päätökset tehdään usein koko paikkakunnan keskitetyn tietohallinnon alaisuudessa, jolloin teknologiahankintoja ei yleensä suunnitella räätälöidysti koulujen tarpeita vastaavaksi.
DIGITAALISET LÄHTEET: http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OAJWrapper&childpagename=OAJ%2FPage%2Fsisalto&cid=1363787849611&browseContent=true&contentID=1408910866767
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/330511-opettajajarjesto-kysyy-joka-oppilaalla-alypuhelin-taskussa-miksei-kayteta
http://www.oph.fi/download/132877_Tieto-_ja_viestintatekniikka_opetuskaytossa.pdf
понедельник, 24 апреля 2017 г.
Erilaiset oppijat ammatillisen opettajan arjessa
” Ei lapsen eikä aikuisen onnellisuus perustu ongelmien puuttumiseen, vaan kykyyn selviytyä niistä tai tulla toimeen niiden kanssa.” (Mary Miller)
Jokainen oppija oppii omalla tavallaan – jokainen meistä on erilainen oppija. Oppimiseen vaikuttavat oppijan henkilökohtaiset tekijät (mm. kyvyt, persoonallisuus, aikaisemmat kokemukset) ja oppimisympäristö, joka sisältää esim. opetussuunnitelman, opettajan, käytetyt menetelmät ja oppiaineksen. Oppijan omat havainnot ja tulkinnat itsestä ja oppimisympäristöstä vaikuttavat suuresti oppimisprosessiin (Tynjälää 2003 soveltaen).
Oppimisen vaikeudet hidastavat oppimista. Mutta myös sillä, jonka on vaikea oppia, on omat vahvuutensa eli miten hän oppii parhaiten. Näiden vahvuuksien löytäminen ja hyödyntäminen ohjauksessa ja opetuksessa sekä opiskelijan omassa oppimiskäsityksessä ja työskentelyssä ovat avainasioita erityisopetuksen arjessa.
http://erityisopettaja.fi/erilaiset-oppijat-ammatillisen-opettajan-arjessa
http://www.helsinki.fi/jarj/hyer/Addams-Moring_2009_ADHD-Luki-ym_esitys-HY_tammi-13_6perSivu.pdf
http://www.validia-ammattiopisto.fi/wp-content/uploads/2014/04/ErilaisetOppijatPetriAlander.pdf
пятница, 21 апреля 2017 г.
OPS
Minkälainen OPS on vapaalla sivistystyöllä, yliopisto-opetuksella, TE-keskuksen teettämällä lyhytkoulutuksella jne.
Vapaalla sivistystyöllä, TE-keskuksen teettämällä lyhytkoulutuksella ja yliopistolla ei ole virallista opetussuunnitelmaa.
Vapaalla sivistystyöllä esimerkiksi kansalaisopistolla on hyvin vapaat kädet suunnitella koulutuksia. Työtavat ovat vakiintuneita ajan saatossa. Koulutuksia järjestetään esimerkiksi pääsykokeisiin valmistautumiseen yliopistoon, erilaisia kädentaitoja ja kielikouluja. Koulutus on hyvin vapaata, eikä koulutukseen kuulu välttämättä varsinaista arviointia.
TE-keskuksen teettämällä lyhytkoulutuksessa sovitaan tilaajan kanssa koulutuksesta. Tämä koulutus tähtää suoraan työelämän tarpeeseen. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi hygieniakorttikoulutus, tietotekniikka ja kielikoulutukset.
Yliopistoilla ei ole ollut virallista opetussuunnitelmaa. Kuten Akateeminen opetussuunnitelmatyö (Asko Karjalainen toim.) osoittaa, opetussuunnitelma on puhuttanut yliopistoja kautta vuosisatojen. Asiaa selkeytti myös katsontakanta eri näkökulmista. Opetussuunnitelmatyössä oli käyty läpi mitä opetussuunnitelma tarkoittaa opiskelijan, opettajan, yliopiston, koulutuksenjärjestäjän, tieteellisen tason ja pedagogisen tason näkökulmista. Mielenkiinnolla luin Hammaslääketieteellisen koulutusohjelman uudistuksesta. Olen työskennellyt laitoksella vuosia ja nyt kun itse opiskelen opettajaksi, ymmärrän mitä muutoksia tapahtui yliopisto-opetuksessa laitoksellamme.
Lisään tähän em. opetussuunnitelmatyössä olevan määritelmän opetussuunnitelmasta, mielestäni hyvin kattava kuvaus:
”Opetussuunnitelma on opetuksen ja opintojen suunnittelun väline. Sen avulla opetuksesta muodostetaan hallittu ja ehjä kokonaisuus, poistetaan päällekkäisyyksiä sekä osoitetaan eri opintojen välisiä yhteyksiä. Opetussuunnitelmaa kehitetään opetuksen jatkuvan arvioinnin avulla ottaen huomioon valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille.”
среда, 19 апреля 2017 г.
Oppimisen ohjaaminen.Itsearviointi.
Tämä opintojakso oli itselleni kokonaisuutena opettavaisin. Kehittämistä toki löytyy aina ja jos saisin kokea opetusharjoitteluni uudelleen alusta ja omaisin samat tiedot kuin nyt, niin muuttaisin opetuksessani ainakin seuraavia asioita:
- selkeämpi aikataulutus
- kattavammat ohjeet opetuspäivien sisällöistä
- enemmän konkreettisia ryhmittäin pohdiskeltavia tehtäviä
- enemmän oikeakielisyyteen liittyviä tehtäviä esimerkiksi vertaisarvioinnin muodossa
- lähitapaamiset jokaisen suuremman ryhmätyön jälkeen, jolloin myös alustus seuraavalle työlle
Palaute :
вторник, 18 апреля 2017 г.
Pedagoginen kehittämistyö
Opintopiirin pedagogisen kehittämistyön aihe:
WhatsApp-mobiilisovelluksen hyödyntäminen työssäoppimisen raportoinnissa ja yhteydenpidossa
https://verkkolehdet.jamk.fi/welhojaverkossa/archives/520
WhatsApp-mobiilisovelluksen hyödyntäminen työssäoppimisen raportoinnissa ja yhteydenpidossa
https://verkkolehdet.jamk.fi/welhojaverkossa/archives/520
понедельник, 17 апреля 2017 г.
Reflektiota omasta oppimisesta.Sukellus sosiaaliseen mediaan
Miten sosiaalisen median välineiden käyttäminen vaikutti opiskeluusi?
Sosiaalisen media käyttö tässä kurssissa tuki eniten opintojen aikataulutusta. Sinänsä Ning alustaja ei mielestäni ollut kovin mielekäs, koska siinä keskustelut tuntuivat jäävän hajanaisiksi ja eri keskustelujen etenemistä ei ollut helppoa seurata – etenkin kun samasta teemasta saatettiin keskustella loppujen lopuksi monessa viestiketjussa. Ryhmäjako tapahtui suht vaivattomasti ja yhteisen raportin työstäminen GoogleDrivessa myös. Somessa kokonaisuutena suoritettu kokonaisuus antoi monipuolisemman näkökulman sosiaalisen median opetuskäytöstä kuin pelkkä oma tai yhden ryhmän työstö. Nyt kaikkien pohdinnat olivat toisten nähtävillä ja jäävät osaksi ”opettajan työkalupakkia”.
Antoiko omakohtainen tekeminen jotain tärkeää osaamista ja ymmärrystä?
Omakohtainen tekeminen sai itseni konkreettisesti luomaan opetuskokonaisuutta tukevan blogi-vlogi-rungon. Tätä tuskin olisi ehtinyt tehdä enää ensi syksynä, kun koulutus alkaa. Nyt on siis helppoa lähteä luomaan videoita ja tekstejä blogin mukaisesti jo koulutuksen tarkemmassa suunnitteluvaiheessa.
Estikö jokin oppimistasi? Olisiko se vältettävissä omassa verkko-opetuksessasi?
Oppimista esti kenties eniten verkon vaihteleva toimivuus. Esimerkiksi tätä tehtävän vaihetta tehdessäni aikaa kului ekstrasti ainakin pari tuntia vain ja ainoastaan verkon hitauden ja pätkimisen vuoksi… Toisaalta tämä loi minulle reaalikokemusta siitä, miltä somen hyödyntäminen opinnoissa tuntuu useimmiten esimerkiksi Aasian köyhillä alueilla koulutusta suorittavasta. Useat omista opiskelijoistani opiskelevat siis täältä Suomesta käsin opettamaani koulutuskokonaisuutta nimenomaan tuon kaltaisista olosuhteista käsin… Niinpä perusajatukseni onkin: ”let’s keep it simple” ja ”mahdollista eri opiskeluvaiheiden helppo tallentaminen koneelle, jotta verkon hitaus tai pätkiminen aiheuttaisi mahdollisimman vähän ”harmaita hiuksia” ;)
Ovatko kokemuksesi yleistettävissä?
Uskon, että kokemukseni ovat jossain määrin yleistettävissä. Ainakin olen tunnistanut omissa kokemuksissani paljon yhtäläisyyttä sekä opettajakolleegoideni, opettajaopiskelijakollegoideni sekä omien opiskelijoitteni kokemusten kanssa.
Miten yhteisöllinen tiedonrakentelu - verkkokeskustelut - veivät ajatteluasi eteenpäin?
Ajattelen, että verkkokeskustelu ja tämän kurssin monipuoliset esimerkit auttoivat minua näkemään hiukan enemmän some-taloa, jonka parissa huoneessa (ei blogi-vlogi) vietin pääasiassa omaa aikaani tällä kurssilla. Toisaalta erilaisiin blogi-alustoihin sekä käytännön opetuskäytön sovelluksiin tutustuminen oman pienryhmämme sisällä laajensi/syvensi näkökulmiani myös blogi-vlogi-akselilla.
Miten erilaiset oppijat hyötyvät verkossa opiskelusta ja erilaisista välineistä?
Uskon, että erilaiset oppijat hyötyvät verkossa opiskelusta ja erilaisista välineistä todella erilailla. Voi olla, että jollekin tärkein oppimiskokemus liittyy nimenomaan tekniikan käytön oppimiseen. Kenties jollekin face-to-face-tilanteessa hiljaisemmalle tulee luontevammin tilaan keskustelulle nimenomaan verkossa. Tai voi olla, että sosiaalisen median välineiden käyttö mahdollistaa opiskelun sellaiselle aikuisopiskelijalle, jonka aikataulut eivät mitenkään mahdollistaisi lähiopintoja. Tai some-/verkko-opinnot mahdollistavat pitkienkin välimatkojen ”lyhenemisen”. Toisaalta uskon, että verkko-opinnot voivat mahdollistaa myös erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden näkökulmasta mielekkäitä yksilöllisiä soveltamistapoja ja oppimispolkuja.
Kaiken kaikkiaan tämä kurssi oli mielekäs kokonaisuus erityisesti mobiilitekniikkaan liittyvän kurssin kanssa samanaikaisesti suoritettavana. Ajatuksiani sosiaalisen median hyödyntämisestä opetuksessa jatkotyöstin myös Koulutus ja yhteiskunta -kurssin oppimistehtävässä.
Sosiaalisen media käyttö tässä kurssissa tuki eniten opintojen aikataulutusta. Sinänsä Ning alustaja ei mielestäni ollut kovin mielekäs, koska siinä keskustelut tuntuivat jäävän hajanaisiksi ja eri keskustelujen etenemistä ei ollut helppoa seurata – etenkin kun samasta teemasta saatettiin keskustella loppujen lopuksi monessa viestiketjussa. Ryhmäjako tapahtui suht vaivattomasti ja yhteisen raportin työstäminen GoogleDrivessa myös. Somessa kokonaisuutena suoritettu kokonaisuus antoi monipuolisemman näkökulman sosiaalisen median opetuskäytöstä kuin pelkkä oma tai yhden ryhmän työstö. Nyt kaikkien pohdinnat olivat toisten nähtävillä ja jäävät osaksi ”opettajan työkalupakkia”.
Antoiko omakohtainen tekeminen jotain tärkeää osaamista ja ymmärrystä?
Omakohtainen tekeminen sai itseni konkreettisesti luomaan opetuskokonaisuutta tukevan blogi-vlogi-rungon. Tätä tuskin olisi ehtinyt tehdä enää ensi syksynä, kun koulutus alkaa. Nyt on siis helppoa lähteä luomaan videoita ja tekstejä blogin mukaisesti jo koulutuksen tarkemmassa suunnitteluvaiheessa.
Estikö jokin oppimistasi? Olisiko se vältettävissä omassa verkko-opetuksessasi?
Oppimista esti kenties eniten verkon vaihteleva toimivuus. Esimerkiksi tätä tehtävän vaihetta tehdessäni aikaa kului ekstrasti ainakin pari tuntia vain ja ainoastaan verkon hitauden ja pätkimisen vuoksi… Toisaalta tämä loi minulle reaalikokemusta siitä, miltä somen hyödyntäminen opinnoissa tuntuu useimmiten esimerkiksi Aasian köyhillä alueilla koulutusta suorittavasta. Useat omista opiskelijoistani opiskelevat siis täältä Suomesta käsin opettamaani koulutuskokonaisuutta nimenomaan tuon kaltaisista olosuhteista käsin… Niinpä perusajatukseni onkin: ”let’s keep it simple” ja ”mahdollista eri opiskeluvaiheiden helppo tallentaminen koneelle, jotta verkon hitaus tai pätkiminen aiheuttaisi mahdollisimman vähän ”harmaita hiuksia” ;)
Ovatko kokemuksesi yleistettävissä?
Uskon, että kokemukseni ovat jossain määrin yleistettävissä. Ainakin olen tunnistanut omissa kokemuksissani paljon yhtäläisyyttä sekä opettajakolleegoideni, opettajaopiskelijakollegoideni sekä omien opiskelijoitteni kokemusten kanssa.
Miten yhteisöllinen tiedonrakentelu - verkkokeskustelut - veivät ajatteluasi eteenpäin?
Ajattelen, että verkkokeskustelu ja tämän kurssin monipuoliset esimerkit auttoivat minua näkemään hiukan enemmän some-taloa, jonka parissa huoneessa (ei blogi-vlogi) vietin pääasiassa omaa aikaani tällä kurssilla. Toisaalta erilaisiin blogi-alustoihin sekä käytännön opetuskäytön sovelluksiin tutustuminen oman pienryhmämme sisällä laajensi/syvensi näkökulmiani myös blogi-vlogi-akselilla.
Miten erilaiset oppijat hyötyvät verkossa opiskelusta ja erilaisista välineistä?
Uskon, että erilaiset oppijat hyötyvät verkossa opiskelusta ja erilaisista välineistä todella erilailla. Voi olla, että jollekin tärkein oppimiskokemus liittyy nimenomaan tekniikan käytön oppimiseen. Kenties jollekin face-to-face-tilanteessa hiljaisemmalle tulee luontevammin tilaan keskustelulle nimenomaan verkossa. Tai voi olla, että sosiaalisen median välineiden käyttö mahdollistaa opiskelun sellaiselle aikuisopiskelijalle, jonka aikataulut eivät mitenkään mahdollistaisi lähiopintoja. Tai some-/verkko-opinnot mahdollistavat pitkienkin välimatkojen ”lyhenemisen”. Toisaalta uskon, että verkko-opinnot voivat mahdollistaa myös erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden näkökulmasta mielekkäitä yksilöllisiä soveltamistapoja ja oppimispolkuja.
Kaiken kaikkiaan tämä kurssi oli mielekäs kokonaisuus erityisesti mobiilitekniikkaan liittyvän kurssin kanssa samanaikaisesti suoritettavana. Ajatuksiani sosiaalisen median hyödyntämisestä opetuksessa jatkotyöstin myös Koulutus ja yhteiskunta -kurssin oppimistehtävässä.
воскресенье, 16 апреля 2017 г.
Oppimisen ohjaaminen
Mitä opin eri osaamisalueiden aikana?
Oppimisen ohjaaminen opetti aikataulun merkityksen, ryhmätyön salat (oppimispiirin ryhmätyöskentely, ryhmätyön muodot teoreettisesti ja harjoituksen aikana suoritettu oppilaiden ryhmäyttäminen) ja uusien toimintaympäristöjen sekä teknologian hyödyntämisen hyvät ja huonot puolet .
Parhaiten osaamiseni karttui oman opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja sen arvioinnin myötä. Erityisen tärkeiksi muodostuivat oppilaiden antamat palautteet, jotka mahdollistavat osaltaan kriittisen reflektoinnin ja oman opetuksen sisällön kehittämisen. Toki myös opetusharjoittelun aloitusluennot muodostuivat tärkeiksi, sillä niiden aikana tutustuin oppilaisiin yksilöinä ja lähtötasotehtävien kautta muodostin hyvän yleiskuvan heidän vahvuuksistaan ja heikkouksistaan.
Oli myös mahtavaa kokea opetus täysin uudessa oppimisympäristössä ja suunnitella se erilaisille oppilaille.
Oppimisen ohjaaminen opetti aikataulun merkityksen, ryhmätyön salat (oppimispiirin ryhmätyöskentely, ryhmätyön muodot teoreettisesti ja harjoituksen aikana suoritettu oppilaiden ryhmäyttäminen) ja uusien toimintaympäristöjen sekä teknologian hyödyntämisen hyvät ja huonot puolet .
Parhaiten osaamiseni karttui oman opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja sen arvioinnin myötä. Erityisen tärkeiksi muodostuivat oppilaiden antamat palautteet, jotka mahdollistavat osaltaan kriittisen reflektoinnin ja oman opetuksen sisällön kehittämisen. Toki myös opetusharjoittelun aloitusluennot muodostuivat tärkeiksi, sillä niiden aikana tutustuin oppilaisiin yksilöinä ja lähtötasotehtävien kautta muodostin hyvän yleiskuvan heidän vahvuuksistaan ja heikkouksistaan.
Oli myös mahtavaa kokea opetus täysin uudessa oppimisympäristössä ja suunnitella se erilaisille oppilaille.
среда, 12 апреля 2017 г.
12.04.2017
Opetusharjoitteluni lopetusluennot olivat torstaina 12.04. Tämä opintojakso on siis ohi.
Kaikki meni paremmin kuin osasin edes odottaa. Olen tyytyväinen myös sen vuoksi, että sain yhdistettyä oppimispiirin yhteisen teeman ja kehittämiskohteen hyvin omaan oppimisen ohjaamisen harjoitteluun.
Kaikki meni paremmin kuin osasin edes odottaa. Olen tyytyväinen myös sen vuoksi, että sain yhdistettyä oppimispiirin yhteisen teeman ja kehittämiskohteen hyvin omaan oppimisen ohjaamisen harjoitteluun.
вторник, 11 апреля 2017 г.
SOMEpedagogisissaratkaisuissa
Tiimimme: Jaana ja Eeva loppuajatelma:
Sosiaalinen media on hyödyllinen, monipuolinen ja tehokas apuväline erilaisissa pedagogisissa ratkaisuissa, mutta peda-ratkaisuja ei voi laatia työkalulähtöisesti - ensin tulee sisältö ja vasta sitten valitaan siihen soveltuvat työkalut. Kokeilimme useita eri vaihtoehtoja, joista useat olivat oikein hyviä. Meillä oli oikea tarve löytää sopivia meille uusia työkaluja, joten tarve määritteli lopulliset valinnat. Yhteenvetomme liitteessä: SOMEpedagogisissaratkaisuissa.
Liitteet:
Sosiaalinen media on hyödyllinen, monipuolinen ja tehokas apuväline erilaisissa pedagogisissa ratkaisuissa, mutta peda-ratkaisuja ei voi laatia työkalulähtöisesti - ensin tulee sisältö ja vasta sitten valitaan siihen soveltuvat työkalut. Kokeilimme useita eri vaihtoehtoja, joista useat olivat oikein hyviä. Meillä oli oikea tarve löytää sopivia meille uusia työkaluja, joten tarve määritteli lopulliset valinnat. Yhteenvetomme liitteessä: SOMEpedagogisissaratkaisuissa.
понедельник, 10 апреля 2017 г.
OPETUSHARJOITTELU ALKAKOON
Jiihaa, tänään se alkoi - varsinainen oman opetuksen harjoittelu! Tätä edelsi muiden opettajien tuntien seuraaminen ja ammatillisen opettajan työhön tutustuminen. Mielenkiintoista on ollut ja päivä päivältä innostun opettajan työstä yhä enemmän. Tahtoo opeksi! Ja mikä ettei, kun on saanut seurata työlleen palavia opettajia, innostuneita itsekin, ja hyvin valmisteltuja tunteja.
воскресенье, 9 апреля 2017 г.
Pedagoginen toimintakulttuuri avain uuteen vasuun
https://hannahjelt.wordpress.com/2017/01/08/pedagoginen-toimintakulttuuri-avain-uuteen-vasuun/
четверг, 6 апреля 2017 г.
Sähäkät bloggaajat
Tässä olis "Sähäkät bloggaajat" -ryhmän tehtävänpalautus :)
AIheenamme oli bloggaaminen, kuten ryhmämme nimi paljastaa... Liittenä siis yhteenvetomme.
Liitteet:
AIheenamme oli bloggaaminen, kuten ryhmämme nimi paljastaa... Liittenä siis yhteenvetomme.
среда, 5 апреля 2017 г.
понедельник, 3 апреля 2017 г.
WhatsApp Ryhmätehtävä
WhatsApp Ryhmätehtävä: Katri Järvinen, Tove Alcenius , Maria Hautasuo
Liitteet:
Sosiaalinen media pedagogisissa ratkaisuissa (Hautasuo Maria).docx- https://docs.google.com/presentation/d/1joN3cW520EHiQbWoCPC8CGFtXuAVA4JRthy1zUsY9a0/edit?ts=58920db4#slide=id.g1cdcaf21ae_0_0
OPETUSHARJOITTELU
Ja niin tuli se aika, että opetusharjoittelu oli oikeasti edessä.
Tutustumis- ja tutkimisvaiheessa koin innostusta. Mitä lähemmäs oma opetus tuli, sen todellisemmalta se tuntui. Erittäin hyvä oli päästä seuraamaan juuri sen ryhmän opetusta, johon olin itse menossa opettamaan. Ryhmä tuntui kovin isolta, 26 opiskelijaa.
суббота, 1 апреля 2017 г.
Somepedia
Somepedia
http://somepedaa.blogspot.fi/
http://somepedaa.blogspot.fi/
Somepedia on Ammattiopisto Tavastian, Forssan ammatti-instituutin, Hämeen ammatti-instituutin ja Kiipulan ammattiopiston yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on tehostaa valmistumista ammatillisista opinnoista ja tätä varten on tuotettu sivusto valmistuninfo.wordpress.com. Hankkeessa kehitetään opetusta ja ohjausta mm. sosiaalista mediaa hyödyntämällä.
Sosiaalisen median (=some) ja sen pedagogisen hyödyntämisen mm. Vehviläinen (2015) näkee varteenotettavana keinona läpäisyn tehostamisessa. Somepediassa sosiaalista mediaa on kokeiltu ja kehitetty mm.
Sosiaalisen median (=some) ja sen pedagogisen hyödyntämisen mm. Vehviläinen (2015) näkee varteenotettavana keinona läpäisyn tehostamisessa. Somepediassa sosiaalista mediaa on kokeiltu ja kehitetty mm.
- oppimisen tehostamisessa esim. videoiden avulla oman oppimisen osoittaminen
- yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisessa mm. työssäoppimisen sekä oppimistehtävien ja portfolion tekeminen blogiin
- vuorovaikutuksen lisäämisessä opettajan/opettajien ja opiskelijoiden välillä ja kesken mm. reaaliaikainen ryhmänohjaus ja työssäoppimisen ohjaus
- opetusmateriaalin, oppimistehtävien ja opetuksen saavutettavuuden lisäämisessä mm. blogit, videot, QR-koodit
- yksilöllisten opiskelumenetelmien mahdollistaminen mm. interaktiivinen kuva, blogi
- ammattialaan ja työllistymismahdollisuuksiin liittyvän tiedon jakaminen
- vertaisohjaus ja kollegoiden välinen yhteistyö
Erilaisia opetuksessa ja ohjauksessa käyttökelpoisia some-työkaluja:
четверг, 30 марта 2017 г.
Kahoot
Open pelisilmä tiivistyi vain yhteen osallistujaan. Testasin Kahoot-sovellusta työssäni ja kirjoittelin kokemuksiani. Sosiaalisesta mediasta puhutaan paljon, mitä kukakin sosiaalisena mediana pitää on arvoitus. Pedagogisissa ratkaisuissa some toimii, kun huomioi perustaitojen kehittämisen; tiedon löytämisen, lähdekriittisyyden, tiedon jakamisen, oman ajattelun jakamisen ja työskentelyn arvioimisen.
Liitteet:
пятница, 24 марта 2017 г.
Toiminnallinen oppiminen.Karttapohjainen opetus
Toiminnallinen oppiminen
Karttapohjainen opetus
Sovelluksia, joilla voi muokata karttapohjalle lisättäviä merkkejä:
|
Osallistava pedagogiikka 2.
Osallistava pedagogiikka
Oppilasta osallistavaan toimintaan ohjaavia sovelluksia
Yhteinen tiedonrakentelu
Monimediainen kirjaaminen (teksti, kuva, ääni, video)
Kuvapuhelusovellukset:
Pilvipalvelut (yhteiseen tiedonrakenteluun ja -keräämiseen):
Piirtäminen ja kuvallinen muistiinpano
Kuvan monipuolinen käyttö
Kirjan tai lehdykän taitto - näistä jako esim. iBooksiin
Videoiden pilvipalvelut (HUOM! ikärajat)
Kyselytyökalut
Karttasovellukset:
QR-lukijat (tiedonjakaminen, info, pelillisyys)
Lisäksi:
|
Tutkiva oppiminen 3.
Tutkiva oppiminen
Tutkivassa oppimisessa on mahdollista käyttää hyvinkin laajasti erilaisia sovelluksia riippuen mihin tutkivan oppimisen osa-alueeseen kyseistä sovellusta halutaan hyödyntää. Mahdollisia käyttökelpoisia sovelluksia on lukuisia. Tässä listatut on todettu toimiviksi hankkeessa kuvatunlaiseen työskentelyyn ja ne on kategorioitu tutkivan oppimisen mallin pohjalta seuraavasti:
1. Kontekstin luominen
(teemaan tutustuminen)
2. Ihmettely ja kysymysten asetteleminen
3. Työskentelyteorioiden luominen
(kirjataan tämän hetkinen tietämys valitusta aiheesta ennen perehtymistä)
4. Kriittinen arviointi
(jatkokysymysten esittäminen, havainnointi, luova ajattelu...)
5. Syventävän tiedon etsintä
(perehdytään aiheeseen lähdeteoksin, verkkohakujen avulla, havainnoiden...)
6. Selitysten ja päätelmien kehittely
(kirjataan löydetty tieto muistiinpanoiksi)
7. Tutkimuksen suuntaminen edelleen
(kysymyksien esittäminen, aiheen rajaaminen ja tarkentaminen)
8. Tulosten julkistaminen
(mietitään esitystapa, jakamisen muodot, verkostot, kenelle jaetaan?)
Lisäksi Jaettu asiantuntijuus
(koko tutkimusprosessin ajan asiantuntijuutta jaetaan ja vastaanotetaan muiden oppijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa/välillä)
|
четверг, 23 марта 2017 г.
Mobiilisti maailmaan. Sovellukset.1
Sovellukset
Käytössämme ovat mobiilissovellukset, jotka löytyvät appstoresta. Alta linkkien kautta löytyy kootusti kokemuksia sovelluksista, jotka on koettu hyödyllisiksi hankkeen tavoitteiden edistämisessä. Listat päivittyvät hankkeen edetessä. (Android-laitteista saatuja kokemuksia voit lukea täältä.)Jakaminen sosiaalisessa mediassa
Käytössä olevien tablet-laitteiden opetuskäytön kokemusten jakaminen käy vilkkaana Facebookissa. Näissä alla listatuissa ryhmissä keskustellaan aiheesta vilkkaasti ja apua saa nopeastikin aihepiiriä koskeviin ongelmiin. Osallistu sinäkin!Lisäksi Bambuser.com videonjakopalvelussa jaetaan mobiililaitteiden opetuskäyttöön ideoita valtakunnan laajuisesti käyttäjätunnuksella
- Padit opetuksessa. (Salasanan ja ohjeet saa katsomalla Opetusvinkkini -videon.)
Laitteista
Käytämme hankkeen pilotoinnissa tablet-laitteita. Alusta asti käytössä ovat olleet iPad2-laitteet. Yhdellä luokalla on käytössä seitsemän pädiä. Laitteistoja on kahden koulun käytössä. Testissä ovat olleet myöskin Android-laitteet (Samsung Galaxy tab1 ja 2 sekä Asus Transformer), joiden toiminnallisuudet eivät ole (5/2013) vielä samalla tasolla iPadien kanssa. Android-laitteiden kehitys on tosin ollut vakuuttavaa kevään 2013 aikana.
Laitteen valintaan vaikutti tablet-markkinoilla hankkeen alussa (9/2011) vallinnut teknologinen tilanne. IPad2 oli jo jonkin aikaa hallinnut käytettävyytensä vuoksi markkinoita. Android-tabeja alkoi ilmaantua runsaastikin. Kuitenkaan mikään malli ei kyennyt vastaamaan iPadin ominaisuuksiin. Applen teknologiat tukivat 2012 hallitsevasti kosketustoimintoja pädillä. Androideissa kosketusteknologian kehittymistä odotellaan edelleen vuoden 2013 kesäkuussa. Ja vasta nyt (6/2013) voi sanoa muutaman Android mallin, joissa on neliydinprosessori toimintaa koordinoimassa, pääsevän teknisesti samankaltaiseen käyttökokemukseen Applen pädien kanssa. Tosin ensimmäiset mallit ovat vasta puhelimia. Tilanne on siltä osin siis muuttumaan päin.
Laitteen valintaan vaikutti tablet-markkinoilla hankkeen alussa (9/2011) vallinnut teknologinen tilanne. IPad2 oli jo jonkin aikaa hallinnut käytettävyytensä vuoksi markkinoita. Android-tabeja alkoi ilmaantua runsaastikin. Kuitenkaan mikään malli ei kyennyt vastaamaan iPadin ominaisuuksiin. Applen teknologiat tukivat 2012 hallitsevasti kosketustoimintoja pädillä. Androideissa kosketusteknologian kehittymistä odotellaan edelleen vuoden 2013 kesäkuussa. Ja vasta nyt (6/2013) voi sanoa muutaman Android mallin, joissa on neliydinprosessori toimintaa koordinoimassa, pääsevän teknisesti samankaltaiseen käyttökokemukseen Applen pädien kanssa. Tosin ensimmäiset mallit ovat vasta puhelimia. Tilanne on siltä osin siis muuttumaan päin.
среда, 15 марта 2017 г.
PEDAGOGISEN KEHITTÄMISTYÖN SUUNNITELMA
PEDAGOGISEN KEHITTÄMISTYÖN SUUNNITELMA
WhatsApp-mobiilisovelluksen hyödyntäminen työssäoppimisen raportoinnissa ja yhteydenpidossa
Maria Hautasuo:
1.Työnantajan tarjoamien teknisten ja taloudellisten resurssien (laitteet, sovellukset jne) vaikutukset WhatsApp-sovelluksen käyttöön
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OAJWrapper&childpagename=OAJ%2FPage%2Fsisalto&cid=1363787849611&browseContent=true&contentID=1408910866767
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/330511-opettajajarjesto-kysyy-joka-oppilaalla-alypuhelin-taskussa-miksei-kayteta
2.mobiilisovelluksen käyttöehdot (31.3)
WhatsApp-mobiilisovelluksen hyödyntäminen työssäoppimisen raportoinnissa ja yhteydenpidossa
Maria Hautasuo:
1.Työnantajan tarjoamien teknisten ja taloudellisten resurssien (laitteet, sovellukset jne) vaikutukset WhatsApp-sovelluksen käyttöön
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OAJWrapper&childpagename=OAJ%2FPage%2Fsisalto&cid=1363787849611&browseContent=true&contentID=1408910866767
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/330511-opettajajarjesto-kysyy-joka-oppilaalla-alypuhelin-taskussa-miksei-kayteta
2.mobiilisovelluksen käyttöehdot (31.3)
четверг, 16 февраля 2017 г.
Arviointi kuuluu opettajalle – listasimme 10 syytä
http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?contentID=1408918592717&page_name=Arviointi+kuuluu+opettajalle++listasimme+10+syyta
OAJ listasi kymmenen hyvää syytä, miksi ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on oltava oikeus saada opettajan antamaa arviointia sekä palautetta osaamisensa kehittymisestä opintojen aikana.
Hallituksen esitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiksi on tulossa eduskuntaan. OAJ:n mielestä siitä puuttuu vielä tärkeä kirjaus: opettajan on oltava antamassa opiskelijalle palautetta sekä työelämän edustajan rinnalla arvioimassa opiskelijan näyttöjä eli antamassa päättöarviointia.
OAJ:n Koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen perustelee, miksi arviointi kuuluu opettajalle.
1. Vuorovaikutus: Opettajan antama palaute motivoi, kannustaa ja ohjaa opiskelijaa osaamisensa kehittämisessä. Osa arvioinnista ja palautteesta voidaan antaa tietokoneen, robotin ja muiden palautejärjestelmien kautta, mutta se ei korvaa palautetta, jonka opiskelija saa opettajalta aidossa vuorovaikutuksessa.
2. Pedagoginen osaaminen: Ammatillisen koulutuksen perustutkinnon opiskelijoista 14,7 prosenttia on erityisen tuen opiskelijoita. Heidän on saatava arviointi opettajalta, joka hallitsee erityispedagogiikan ja osaa suhteuttaa arvioinnin työelämän vaatimuksiin.
3. Vertailukelpoisuus: Työelämän ja korkeakoulujen on voitava luottaa rekrytoinneissaan ja opiskelijavalinnoissaan niihin arvosanoihin, joita opiskelija on ammatillisesta koulutuksesta saanut. Opettaja arvioinnin ammattilaisena takaa sen, että kaikkien Suomen oppilaitosten antamat arvosanat ovat keskenään vertailukelpoisia.
4. Tutkinnon perusteet: Arviointi ei ole mielipidekysymys. Opettaja tuntee tutkinnon perusteet ja niiden asettamat vaatimuksen osaamiselle, jota arvioidaan.
5. Kelpoisuus: Arviointi on julkisen vallan käyttöä. Lainsäädännössä on määritelty, kuka julkista valtaa voi käyttää ja mitä sen käyttäjältä on edellytettävä. Tähän asti arviointi on edellyttänyt opettajan kelpoisuutta.
6. Työelämälähtöisyys: Opettaja tuntee työelämän ja osaa suhteuttaa arvioinnin laajasti kunkin alan vaatimuksiin.
7. Jatko-opintokelpoisuus: Opettaja tuntee jatko-opintokelpoisuuden vaatimukset ja osaa suhteuttaa arviointinsa myös niihin. Yli puolet ammattikorkeakouluun valituista on opiskellut ensin ammatillisessa koulutuksessa.
8. Yhdenvertaisuus: Toisen asteen opiskelijoita ei voida asettaa keskenään eriarvoiseen asemaan. Lukiossa opiskelijalla on oikeus opettajien antamaan arviointiin ja näin on oltava myös ammatillisessa koulutuksessa.
9. Laatu: Jatkossa koulutuksen järjestäjän rahoituksesta puolet tulee opiskelijan suorituksista sekä siitymisestä jatko-opintoihin ja työelämään. Jos kuka tahansa voi arvioida opiskelijaa, osaamisen laatu laskee. Rahoituksen takia valitaan sellaisen arvioija, joka hyväksyy minkä tahansa suorituksen. Opettaja varmistaa, että opiskelija osaa, ja että arviointi on laadukasta.
10. Opettajuus: Reformin tavoitteena ei ollut opettajan kelpoisuuksien väljentäminen säätämällä opettajan tehtäviä muille. Hallitus on itse linjannut, ettei opettajien kelpoisuuksia lasketa. Arviointi on keskeisimpiä opettajan tehtäviä.
Teksti: Riitta Korkeakivi
Kuva: 123 RF
понедельник, 13 февраля 2017 г.
Vapaan sivistystyön kieltenopettajien pedagogiset ratkaisut ja käytänteet teknologiaa hyödyntävässä vieraiden kielten opetuksessa
Tutkija(t): Pollari Pirkko
Toteutusorganisaatio: Itä-Suomen yliopisto
Sijainti verkossa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0168-2/urn_isbn_978-952-61-0168-2.pdf
Julkaisuvuosi: 2010
Pirkko Pollarin väitöstutkimuksen tarkoituksena on kuvata kieltenopettajan teknologian opetuskäyttöön liittyvää pedagogista ajattelua ja sen kehittymistä vapaan sivistystyön organisatorisessa kontekstissa. Tutkimuksessani, joka on luonteeltaan tapaustutkimus ja pääosin laadullinen, on kaksi osaa, joista ensimmäinen liittyy vapaan sivistystyön kieltenopettajille suunnattuun Alternative I -täydennyskoulutukseen. Vuoden 1999 kestäneessä täydennyskoulutuksessa opettajia ohjattiin hyödyntämään verkon mahdollisuuksia kieltenopetuksessa sekä käyttämään verkkopohjaista oppimisympäristösovellusta. Tutkimukseni kohderyhmänä oli kuusi täydennyskoulutukseen osallistunutta opettajaa.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tulokseksi saatiin neljästä tekijästä koostuva jaottelu opettajan pedagogisista ratkaisuista, ts. miten opettaja näkee oman sekä oppijan toiminnan verkossa, millaista oppiminen on verkossa ja mikä on toimintaympäristön merkitys. Opettaja on toiminnan organisoija, joka vastaa koko verkkokurssin suunnittelusta ja tuottamisesta. Verkossa opettaja kuitenkin antaa tilaa toimijalle (oppijalle), joka opettajan näkökulmasta on aktiivinen ja itseohjautuva. Varsinaisen toiminnan eli englannin kielen opiskelun opettaja toteuttaa suurimmaksi osaksi itsenäisenä työskentelynä ja perustuen valmiisiin tehtävänantoihin.
Tutkimukseni toinen vaihe sijoittui Alternative I -täydennyskoulutuksen jälkeiseen ajanjaksoon vuosille 2000 – 2005. Kohderyhmänäni oli viisi tutkimukseni ensimmäiseen vaiheeseen osallistunutta vapaan sivistystyön kieltenopettajaa.
toisen vaiheen osalta tulokset osoittivat opettajien kieltenopetuksensa monimediaistamisesta, että heidän tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttönsä oli monipuolistunut teknisesti verrattuna opettajien tilanteeseen Alternative I -täydennyskoulutuksen alkaessa, mutta pedagogisesti opettajat pitäytyivät verkko-opetuksensa osalta edelleen yleisimpiin toteutustapoihin, kuten verkon käyttöön kontaktiopiskelun tukena tai itseopiskelun välineenä. Pedagogisten käytänteiden osalta ilmeni, että opettajat olivat luoneet kahdentyyppisiä käytänteitä: rutinoituneita ja opetusta kehittäviä pedagogisia käytänteitä. Rutinoituneet käytänteet ilmenivät CD-ROM-pohjaisten opetusohjelmien ja niiden ilmentävän strukturoiden opiskelun yhteydessä. Opetusta kehittävät käytänteet puolestaan liittyivät verkkopohjaisilla oppimisympäristösovelluksilla luotuihin verkko-opetuskokonaisuuksiin ja niihin liittyvään verkkopedagogisen paradigman kehittämiseen. Opettajat hyödynsivät molempia käytännetyyppejä ilman, että he kokivat ristiriitaa siirtyessään näiden opetuskäytänteiden välillä.
Toteutusorganisaatio: Itä-Suomen yliopisto
Sijainti verkossa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0168-2/urn_isbn_978-952-61-0168-2.pdf
Julkaisuvuosi: 2010
Pirkko Pollarin väitöstutkimuksen tarkoituksena on kuvata kieltenopettajan teknologian opetuskäyttöön liittyvää pedagogista ajattelua ja sen kehittymistä vapaan sivistystyön organisatorisessa kontekstissa. Tutkimuksessani, joka on luonteeltaan tapaustutkimus ja pääosin laadullinen, on kaksi osaa, joista ensimmäinen liittyy vapaan sivistystyön kieltenopettajille suunnattuun Alternative I -täydennyskoulutukseen. Vuoden 1999 kestäneessä täydennyskoulutuksessa opettajia ohjattiin hyödyntämään verkon mahdollisuuksia kieltenopetuksessa sekä käyttämään verkkopohjaista oppimisympäristösovellusta. Tutkimukseni kohderyhmänä oli kuusi täydennyskoulutukseen osallistunutta opettajaa.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tulokseksi saatiin neljästä tekijästä koostuva jaottelu opettajan pedagogisista ratkaisuista, ts. miten opettaja näkee oman sekä oppijan toiminnan verkossa, millaista oppiminen on verkossa ja mikä on toimintaympäristön merkitys. Opettaja on toiminnan organisoija, joka vastaa koko verkkokurssin suunnittelusta ja tuottamisesta. Verkossa opettaja kuitenkin antaa tilaa toimijalle (oppijalle), joka opettajan näkökulmasta on aktiivinen ja itseohjautuva. Varsinaisen toiminnan eli englannin kielen opiskelun opettaja toteuttaa suurimmaksi osaksi itsenäisenä työskentelynä ja perustuen valmiisiin tehtävänantoihin.
Tutkimukseni toinen vaihe sijoittui Alternative I -täydennyskoulutuksen jälkeiseen ajanjaksoon vuosille 2000 – 2005. Kohderyhmänäni oli viisi tutkimukseni ensimmäiseen vaiheeseen osallistunutta vapaan sivistystyön kieltenopettajaa.
toisen vaiheen osalta tulokset osoittivat opettajien kieltenopetuksensa monimediaistamisesta, että heidän tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttönsä oli monipuolistunut teknisesti verrattuna opettajien tilanteeseen Alternative I -täydennyskoulutuksen alkaessa, mutta pedagogisesti opettajat pitäytyivät verkko-opetuksensa osalta edelleen yleisimpiin toteutustapoihin, kuten verkon käyttöön kontaktiopiskelun tukena tai itseopiskelun välineenä. Pedagogisten käytänteiden osalta ilmeni, että opettajat olivat luoneet kahdentyyppisiä käytänteitä: rutinoituneita ja opetusta kehittäviä pedagogisia käytänteitä. Rutinoituneet käytänteet ilmenivät CD-ROM-pohjaisten opetusohjelmien ja niiden ilmentävän strukturoiden opiskelun yhteydessä. Opetusta kehittävät käytänteet puolestaan liittyivät verkkopohjaisilla oppimisympäristösovelluksilla luotuihin verkko-opetuskokonaisuuksiin ja niihin liittyvään verkkopedagogisen paradigman kehittämiseen. Opettajat hyödynsivät molempia käytännetyyppejä ilman, että he kokivat ristiriitaa siirtyessään näiden opetuskäytänteiden välillä.
вторник, 7 февраля 2017 г.
Tarkempi tutustuminen ilmiöön
Seuraavaksi on tarkoitus perehtyä tarkemmin johonkin sosiaalisen median välineeseen. Linkistä pääset kuvioon, jossa on esitetty joitain sosiaalisen median välineitä jaoteltuna muutaman toimintaperiaatteen mukaan. Osa toimii useassakin tarkoituksessa, vaikka niitä ei olekaan listattu useampaan kategoriaan.
Myös ensimmäisessä tehtävässä olleesta listauksesta voi olla hyötyä.
http://www.slideshare.net/janehart/top-100-tools-for-learning-2016?qid=94c1646f-cbe5-4b67845d-ab2d3cda42ca&v=&b=&from_search=1
Valitse itsellesi tärkeä tai kiinnostava some-väline ja perehdy siihen. Jaa tutkimuksesi tulokset keskustelussa. Jos useampi perehtyy samaan aihealueeseen, voitte kirjoittaa yhdessä tai toisianne kommentoiden. Hyvänä lähtökohtana voi olla tietojen hakeminen hakukoneella po. palvelusta. Jos mieleesi tulee joku palvelu, jota ei ole listassa, voit toki perehtyä siihenkin – listaus ei missään mielessä ole kaiken kattava.
http://www.slideshare.net/janehart/top-100-tools-for-learning-2016?qid=94c1646f-cbe5-4b67845d-ab2d3cda42ca&v=&b=&from_search=1
Valitse itsellesi tärkeä tai kiinnostava some-väline ja perehdy siihen. Jaa tutkimuksesi tulokset keskustelussa. Jos useampi perehtyy samaan aihealueeseen, voitte kirjoittaa yhdessä tai toisianne kommentoiden. Hyvänä lähtökohtana voi olla tietojen hakeminen hakukoneella po. palvelusta. Jos mieleesi tulee joku palvelu, jota ei ole listassa, voit toki perehtyä siihenkin – listaus ei missään mielessä ole kaiken kattava.
Tekijänoikeus
Pohdi mitä tekijänoikeudellisia näkökohtia valitsemaasi palveluun liittyy sekä käyttäjänä ja julkaisijana. Minkälaisia linjauksia oppilaitoksessasi on opettajien tekemän/julkaiseman materiaalin tekijänoikeuksiin.
Pohdi mitä tekijänoikeudellisia näkökohtia valitsemaasi palveluun liittyy sekä käyttäjänä ja julkaisijana. Minkälaisia linjauksia oppilaitoksessasi on opettajien tekemän/julkaiseman materiaalin tekijänoikeuksiin.
http://www.opentekoa.fi/ Educa-messuilla tammikuun lopulla julkaistaan Kopioston tekijänoikeusmateriaalia
Tietoturva
Haastattele organisaatiosi tietohallintoa mitä tulee ottaa huomioon käytettäessä valitsemaasi palvelua tai aiheuttaako valitsemasi palvelun käyttäminen jonkinlaisen tietoturvaongelman.
Opetushallituksen sivuilta löytyy ohjeistusta tietoturvasta oppilaitoksille
http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/turvallisuuden_osa-...
----------------
Jos haluat luoda tunnuksia palveluihin, muista, että et käytä sähköpostisi salasanaa, vaikka käyttäjätunnus olisikin sähköpostiosoite.
Hyvän salasanan ohjeena on pidetty, että salasana
Haastattele organisaatiosi tietohallintoa mitä tulee ottaa huomioon käytettäessä valitsemaasi palvelua tai aiheuttaako valitsemasi palvelun käyttäminen jonkinlaisen tietoturvaongelman.
Opetushallituksen sivuilta löytyy ohjeistusta tietoturvasta oppilaitoksille
http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/turvallisuuden_osa-...
----------------
Jos haluat luoda tunnuksia palveluihin, muista, että et käytä sähköpostisi salasanaa, vaikka käyttäjätunnus olisikin sähköpostiosoite.
Hyvän salasanan ohjeena on pidetty, että salasana
on tarvittavan pitkä
sisältää suuraakkosia ABC
sisältää pienaakkosia abc
sisältää numeroita 123
sisältää erikoismerkkejä !”#
sisältää suuraakkosia ABC
sisältää pienaakkosia abc
sisältää numeroita 123
sisältää erikoismerkkejä !”#
Yksi hyvä tapa muodostaa salasana manuaalisesti:
muistettava kiinteä osa + muistikirjassa oleva palvelun mukaan vaihtuva osa
näin saat salasanastasi tarpeeksi pitkän ja vaikka muistissa olevat salasanat katoaisivat ja joutuisivat vääriin käsiin, niillä ei yksinään pääsisi kirjautumaan palveluihin. Salasana voi olla lause.
Salasanojen hallintapalvelujen käyttö on yleistynyt ja tulee vastaisuudessa varmasti entisestään lisääntymään, esim. 1Password (maksullinen https://1password.com/) Keepass (avoin lähdekoodi https://fi.wikipedia.org/wiki/KeePass)
sosiaalisen median maailman suuntaan
esim.
https://youtu.be/uUsvr64_ud0 Julkishallinto ja sosiaalinen media
https://www.youtube.com/watch?v=RORDf-wPT54 Mitä jokaisen opettajan tulisi tietää tekijanoikeudesta? Tarmo Toikkanen
https://youtu.be/SAmC80SQpzw Opettajien tekijänoikeudet - Tarmo Toikkanen 28.1.2015
https://www.youtube.com/watch?v=pFC6ti2cPPI Sosiaalinen media opetuksessa ja arvioinnissa - Anne Rongas & Ville Venäläinen
Verkosta hakukoneilla löytyy paljon aineistoa aihealueelta
Verkosta hakukoneilla löytyy paljon aineistoa aihealueelta
Подписаться на:
Комментарии (Atom)